Yhä harvemmin valta on tiukasti yhden puolueen käsissä – Vöyrin kunnassa kaikki valtuutetut valittiin RKP:n listalta ja asiat toimivat hyvin, arvioi kunnanjohtaja Jan Finne
Pöydän äärellä on hyvä olla myös eri mieltä ja erilaisista näkemyksistä on tärkeä kertoa avoimesti myös julkisuudessa, Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne linjaa.
Jos puolue menestyy oikein kunnolla kuntavaaleissa, se voi nousta erityiseen valta-asemaan.
– Jos puhutaan, että jollain puolueella on yksinkertainen enemmistö kunnassa, se tarkoittaa, että puolueella on yli puolet valtuustopaikoista, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom selventää.
Keskustalla on perinteisesti ollut eniten yksinkertaisia enemmistöjä eri puolilla Suomea.
Keskustalla oli vuoden 2000 kuntavaalien tuloksena yksinkertainen enemmistö 177 kunnassa.
Samalla puolueella oli vielä vuoden 2008 kuntavaalienkin jälkeen yksinkertainen enemmistö 100 kunnassa.
Keskusta nappasi vuoden 2017 kuntavaaleissa yksinkertaisen enemmistön 80 kunnassa, joten puolueen asema yksinkertaisten enemmistöjen suhteen on heikentynyt selkeästi.
– Keskustalla on nyt yksinkertainen enemmistö 50 kunnassa.
Keskustalla on tällä hetkellä maakuntia vertailtaessa eniten yksinkertaisia enemmistöjä Pohjois-Pohjanmaalla (17 kunnassa), Keski-Pohjanmaalla (6) ja Etelä-Pohjanmaalla (5).
Kuntaliitokset vaikuttavat
Keskusta ei ole ainoa yksinkertaisten enemmistöjen puolue Suomessa.
– RKP sai yksinkertaisen enemmistön 12 kuntaan viime vaaleissa.
Yhteensä Suomessa on yksinkertainen enemmistö 64 kunnassa, tai toisella tavalla laskettuna 66.
Eri tulokseen voi päästä riippuen siitä, miten laskee valitsijayhdistyksen kautta valitut valtuutetut.
Kuntakenttä on erilainen nyt kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.
– Silloin kuntiakin, erityisesti pieniä kuntia, oli määrällisesti enemmän, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Moni keskustaa vahvasti kannattanut kunta on kadonnut kuntakartalta liitosten seurauksena.
– Trendinä on yksinkertaisten enemmistöjen väheneminen. Tämä kehitys liittyy puoluekentässä tapahtuneisiin muutoksiin sekä moninaistumiseen, Pekola-Sjöblom lisää.
– Perussuomalaisten tulo kuntakentälle on vaikuttanut moneen kuntaan. Puolue sai viime kuntavaaleissa edustajia lähes kaikkiin kuntiin.
– Ensi kertaa jopa kattavammin kuin keskustapuolue.
Hitaita muutoksia
Kannatus on jakautunut entistä useamman puolueen kesken.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Liike Nyt sai uutena kuntapuolueena edustajia kaikkiaan 21 kuntaan, Pekola-Sjöblom sanoo.
– Myös Sininen tulevaisuus -puolueen edustajia valittiin kahteen kuntaan, mutta nyttemmin edustajia ei enää ole ja puolue on poistunut puoluerekisteristä.
Muutoin vuonna 2017 pari valtuustopaikkaa saaneet pienet puolueet kuten SKP, Piraattipuolue ja Feministipuolue jäivät ilman edustusta viime kuntavaaleissa.
Yksittäisissä kunnissa on voinut tapahtua merkittäviäkin puolueiden voimasuhteiden muutoksia ja myös uusien puolueiden tai ryhmittymien nousuja. Kokonaisuus on kuitenkin eri asia kuin jonkin yhden kunnan tilanne.
– Poliittisten voimasuhteiden muutokset ovat lopulta yleisellä tasolla varsin hitaita.
Kunnan taso on erilainen taso
Keskustalaisin kunta on Merijärvi, jonka valtuutetuista vain joka viides edustaa jotain muuta kuin keskustaa.
Marianne Pekola-Sjöblom vastaa, että yksinkertaisen enemmistön puolue ei automaattisesti sanele, minkälaista politiikkaa kunnassa tehdään.
– Puoluepolitiikka saa erilaisia muotoja ja sävyjä eri kunnissa.
Kunnan tasolla puoluepolitiikka voi olla siis merkittävästi erilaista kuin valtakunnan tasolla.
– Yksinkertaisen enemmistön kunnassa voidaan yhtä lailla avoimesti keskustella ja pohtia asioita päätöksenteon eri vaiheiden aikana kuin sellaisessa kunnassa, jossa valta jakautuu puolueiden välillä tasaisemmin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö huomauttaa.
Saman puolueen edustajilla voi olla yhtä lailla näkemyseroja kuin eri puolueita edustavilla.
– Joidenkin näkemysten kilpistyessä on voitu nähdä puolueloikkia niin vaalien välillä kuin myös valtuustokauden aikanakin.
Jokaisessa kunnassa on omanlainen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri.
– Puoluetaustaa merkittävämpiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi valtuutetun ikä, sukupuoli, valtuustokokemus tai kylä, jota edustaa.
Erilaisia mielipiteitä tarvitaan
Yksinkertaisten enemmistöjen joukossa oma lukunsa on Pohjanmaalla sijaitseva ja noin 6 300 asukkaan Vöyrin kunta, jossa kaikki valtuutetut tulivat valituiksi RKP:n listalta viime kuntavaaleissa.
Vöyrin kunnanjohtaja on Jan Finne, joka ennen nykyistä työtään toimi Vaasan kaupungin omistajaohjauksen johtajana.
Myös talousjohtajana aikoinaan Vaasassa toiminut Finne arvioi, että pääpiirteittäin samalla tavalla asiat hoidetaan Vöyrin kunnassa kuin paikassa, jossa on useita eri puolueita vallassa.
– Puhtaasti kunnanjohtajan ja virkamiehen näkökulmasta katsottuna suurta eroa ei ole. Yhteistyön pitää olla tiivistä luottamushenkilöiden ja hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Yksinkertaiseen enemmistöön liittyy toki erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon esimerkiksi tiedottamisen suhteen. Finne arvioi, että toimittajillekin on helpompi hakea erilaisia näkökulmia kunnasta, josta voi valita eri puolueiden edustajia haastateltavaksi.
Jos julkisuuteen ei saada tarpeeksi hyvin esiin luottamushenkilöiden välistä keskustelua eri vaihtoehdoista ja näkemyksistä, niin se voi herättää kysymyksiä siitä, että pohditaanko erilaisia vaihtoehtoja riittävästi.
Avoimuuden ilmapiiriä päätöksenteon ympärille on tietoisesti lisätty muun muassa olemalla aktiivisemmin yhteydessä median suuntaan.
– Luottamushenkilöidenkin kanssa olemme halunneet lisätä avoimuutta esimerkiksi somessa ja eri kanavissa. Haluamme, että eri mielipiteet ja näkemykset tulevat julki, ja niistä voidaan keskustella.
– Korostamme kautta linjan avoimuutta.
Lue myös:
