"Raju takaisku läheisyysperiaatteelle"
Lakipaketteihin tehdään viimeisiä viilauksia ministeriössä. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunnat odottavat saavansa sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin lausunnoille näinä päivinä.
Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen katsoo, että kesäkuisessa muodossaan lakipaketti merkitsisi rajua takaiskua subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteelle ja selvää vallansiirtoa kunnilta keskushallinnolle.
– Kansalaisten kannalta huolestuttavinta on, että päätöksenteko tietyistä sosiaalipalveluista siirtyy kunnista maakunnille. Palvelujen ja päätöksenteon läheisyys on ollut suomalaisen järjestelmän vahvuus.
– Subsidiariteettiperiaatteen mukaan päätösvaltaa ei pidä viedä etäämmäksi kuin on tarpeen. Tähän periaatteeseen Suomikin on sitoutunut hyväksyttyään Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan. Tämä unohtuu uudistuksessa, Ryynänen sanoo.
Ei synny maakuntaitsehallintoa, syntyy maakuntahallinto
Itsehallinnollisen yksikön tunnusmerkkejä ovat vaaleilla valittu päätöksentekoelin, riittävät varat ja riittävä oma harkintavalta. Vain ensimmäinen näistä ehdoista on toteutumassa maakunnan osalta.
– Nyt siirretään merkittävästi valtaa keskushallinnolle. Valtioneuvoston huhtikuinen periaatepäätös sanoo, että maakuntiin kohdistetaan tiukka valtion ohjaus, Ryynänen toteaa.
Emeritusprofessorin mukaan vasta aika näyttää, kuinka tiukaksi valtion ohjaus lopulta muodostuu, sillä ohjausta koskevat pykälät on kirjoitettu lakiehdotukseen varsin väljään muotoon.
– Yleensä se, jolla on rahat, voi kuitenkin lyödä nyrkkiä pöytään.
Ryynänen katsoo, että muutoksessa palataan lähelle 1980-luvun järjestelmää, jossa kuntien piti alistaa kansanterveystyön toimintasuunnitelmansa valtiolle. Valtio löi niihin hyväksymisleimat viran tarkkuudella.
– 1980-luvulta saakka kantavana periaatteena on ollut itsehallinnon vahvistaminen ja päätöksenteon hajauttaminen. Tämä kehitys näyttäisi nyt katkeavan.
Mikä on kunta tämän jälkeen?
Emeritusprofessori ei oikein usko puheisiin, jonka mukaan kunnat olisivat uudistuksen jälkeenkin vahvoja toimijoita, jotka voisivat panostaa oman elinvoimansa kehittämiseen.
– Millähän rahalla siihen kehittämistyöhön panostetaan? Esimerkiksi meillä Orimattilassa veroprosentiksi jää 8,45, kun 12,3 prosenttiyksikköä vedetään päältä pois. Lakisääteisten tehtävien hoitamisen jälkeen kunnalle ei jää juuri mitään.
Kuntakonkaria surettaakin kuntien joutuminen heittopusseiksi uudistusten pyörteissä. Ensin rakennetaan jättikuntia, sitten hetken päästä kunnilta ollaankin riisumassa tehtävät lähes kokonaan. Tulevaisuuden kuntaa pohditaan parlamentaarisessa työryhmässä, mutta se ei Ryynästä lohduta.
– Sote- ja maakuntalait käytännössä määrittävät tarkkaan kunnan ja maakunnan roolit. Mutta toivotaan että kunnat osaavat tässäkin tilanteessa löytää selviytymisen avaimet, kuten ennenkin.
Mitä vikaa Keskustapuolueen mielestä on perustuslain mukaisella – kansanvaltaisella, demokraattisella – Etelä-Karjalan nykyisellä, itsemäärämisvaltaisella po. ”maakuntaitsehallinnolla”, joka on 100-varmasti perustuslaillinen: itsehallinto, rahoitus ja kansanvaltainen demokratia perustuvat perustuslaissa säädettyyn verotusoikeuteen.
Etelä-Karjalan valtuusto verotusoikeus-itsehallinnollisesti järjestää, rahoittaa ja tuottaa laadultaan hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Valtuusto noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja, ja verotusoikeudellaan järjestää ja rahoittaa ja tuottaa yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Veroaste ei nouse, koska kunnallinen ja kunnollinen itsehallinto huolehtii, että palvelut säilyvät kunnissa säästöjä tuottavia menetelmiä kehittämällä.
Miksi perustuslaillinen rakenne pitää muuttaa perustuslakiongelmalliseksi vain yhden kokoomuksen tähden?
Miksi Kokoomus on Keskustapuolueen kanssa samassa hallituksessa? Kokoomus tekee kaikkensa Keskustapuolueen kampittamiseksi.
Kokoomus ei ole koskaan hyväksynyt Etelä-Karjalan kehitystä Ruotsin malliin (landsting-kunta):
A. Ensimmäisen asteen kunnat; verotusoikeus-itsehallinto; perustuslaki 121.1 §.
B. Toisen asteen kunta Etelä-Karjala; verotusoikeus-itsehallinto; perustuslaki 121.4 §.
>
1) Etelä-Karjala on hoitanut kestävyysvajeen kuntoon vuosia etuajassa.
2) Näyttää siltä, että maan hallituksen valtion maakunnat pahentavat kestävyysvajetta.
>
Mikä on edellisen ja nykyisen perustuslakivaliokunnan jäsenten, puheenjohtajiston ja asiantuntijoiden asema?
Ketkä ovat olleet lausuntoja antamassa puolitoista vuotta sitten? Onko puolitoista vuotta sitten jo kulissien takana kirjoitettu Sipilän hallituksen ”strateginen hallitusohjelma”
Millaista julkista keskustelua on käyty, millaiset ovat olleet eduskuntaan pyrkivien puolueiden vaalikampanjat, vaalikoneiden kysymykset ja informaatio valtion maakunnista puoluetta valitseville äänestäjille huhtikuussa 2015, ennen eduskuntavaalia?
Mitä äänestäjät tietävät asioista tänä päivänä?
>
* Turun Sanomat verkossa 19.8.2016: Rehula Sdp:n sote-esityksestä: ”Jäi pahasti kesken”
Peruspalveluministeri, Keskustapuolueen Juha Rehula:
”Tässä kohtaa terveiseni ovat, että kannattaa lukea puolentoista vuoden takaa perustuslakivaliokunnan antama lausunto. Lausunto lähtee hyvinkin selkeästi siitä, että sote pitää ottaa kuntapohjasta irti …”
PARADOKSI
Kepu puhuu jo ristiin. Puhuu niin totta kuin osaa eduskunnan suuressa salissa, kun istuntokausi käynnistyy.
Keskustapuolueelta Suomen nykyisille maakunnallisille sote-sairaanhoitopiireille :
VÄITE 1:
Kuntalehti verkossa 15.8.2016
Reina: Kuntien tulevaisuus itsestä kiinni
VÄITE 2:
Ministerivastuulla puhuva Rehula, :
”Tässä kohtaa terveiseni ovat, että kannattaa lukea puolentoista vuoden takaa perustuslakivaliokunnan antama lausunto. Lausunto lähtee hyvinkin selkeästi siitä, että sote pitää ottaa kuntapohjasta irti …”
* Edellä mainittu TS:n juttu 19.8.2016