Paras-hanke ei juuri vaikuttanut kouluverkkoon
Erot liitoskuntien ja muiden kuntien välillä ovat vähäisiä, kun tarkastellaan alakoulujen sulkemista ja koulumatkojen pidentymistä, päätellään Paras-hanketta arvioineessa koulutuspalvelujen tuoreessa loppuraportissa.
Raportin mukaan kuntaliitokset eivät selitä koulujen sulkemisia. Syynä ovat ennemminkin muutokset väestörakenteessa. Koulujen lakkauttamisen taustalla on kouluikäisten lasten määrän väheneminen.
Kuntien palvelustrategian tavoitteena on kattavan kouluverkon ylläpitäminen kohtuullisin kustannuksin. Kouluverkkoja on karsittu maltillisesti ja kustannustaso on pyritty pitämään kurissa myös hallinnon uudelleenjärjestelyllä.
Lasten ja nuorten koulumatkat ovat viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran pidentyneet, ja koulukuljetusten määrä vastaavasti vähän lisääntynyt. Liitoskunnissa tätä on tapahtunut hieman enemmän kuin muissa tarkastelussa mukana olleissa kunnissa.
– Väestönmuutoksista ja kuntien erilaisista taloustilanteista seuraa, että osassa kuntia on paineita kouluverkon tiivistämiseen ja toisissa taas uusien koulujen rakentamiseen, koulutuspalvelujen arvioinnin päätutkija Jouko Mehtäläinen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
– Vaikka koulujen määrä on vähentynyt, se ei ole aiheuttanut koulutuspalvelujen saatavuuden olennaista heikentymistä, Mehtäläinen summaa arvioinnin tuloksia.
– Koulutuspäätöksissä on kyse myös siitä, mihin tulevaisuudessa halutaan ja voidaan panostaa. Viime kädessä kyse on arvovalinnoista ja yhdessä sopimisesta, koulutuspalvelujen tutkimuksesta vastaava professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta toteaa.
