Politiikan maussa parantamisen varaa
Mitä lähempänä päättäjät ovat kansalaisia, niin sitä suurempi on luottamus päätöksentekoon. Kun päätökset tehdään kaukana ja päättäjät ovat tuntemattomia, niin epäluottamus kasvaa. Kuntapäättäjät pärjäävät tuoreen tutkimuksen vertailussa muita poliittisia päättäjiä paremmin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n julkaisemana tutkimukseen mukaan kolmannes suomalaista luottaa kuntapäättäjiin, kun EU-tason päätöksentekoon luottaa vain 18 prosenttia kansalaisista.
-Politiikka-sana ei maistu hyvältä kuntalaisten suussa. Kuntien todellisuus ja päätöksenteko ei aina vastaa niitä kuvitelmia, mitä toiminnasta voi olla. Toisaalta se on terveen demokratian merkki, että suhtaudutaan päätöksentekoon epäillen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa.
EU epäilyttää
Heikointa luottamus oli EU-tason päätöksentekoon. Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin löytyi luottoa 26 prosentilla vastanneista.
Parasta kansalaisten luotto päätöksentekoon oli kuntatasolla. Kyselyn mukaan kolmannes vastaajista luotti erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö eli 60 prosenttia ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan kuntapäättäjiin. Vuonna 2013 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa luottamus oli 36 prosenttia.
Erityisen paljon pettyneitä löytyy perussuomalaisia äänestäneistä. Kyselyyn vastanneista perussuomalaisten kannattajista vain yksi prosentti luotti yhä erittäin paljon ja 17 prosenttia melko paljon päättäjiin. Vielä enemmän pettyneitä löytyi henkilöiden joukosta, jotka olivat jättäneet viime vaaleissa äänestämättä.
-Valtakunnan politiikassa tehdyt päätökset heijastuvat myös kuntatasolle, arvioi Pekola-Sjöblom.
Vaaleissa voi vaikuttaa
Vielä ehdokkuuttaan kuntavaaleissa pohtivien ei kannata synkkiä lukuja säikähtää. Asiantuntija painottaa kuntien välillä löytyvän suuria eroja. Ja hyvillä päätöksillä luottamus poliittisiin päättäjiin voidaan palauttaa.
-Se tiedetään, että kun kuntalaisilta kysytään, minkä verran he seuraavat kunnallispolitiikkaa, niin kolmannes kertoo seuraavansa, kolmannes ei seuraa lainkaan ja kolmannes on siltä väliltä. Eniten kuntien asioita seuraavat eläkeläiset ja korkeammin koulutettu. He ovat myös yleensä tyytyväisimpiä päätöksiin.
-Kuntien välillä voi olla hyvinkin suuria eroa. Suurissa kunnissa päättäjät ovat kaukana ja päätöksenteko kaukaisempaa. Pienissä kunnissa päättäjät tunnetaan, huomauttaa Marianne Pekola-Sjöblom.
Medialla merkitystä
Tämän päivän mediassa huonot uutiset keräävät hyviä uutisia enemmän klikkauksia. Tämä voi pitkässä juoksussa vaikuttaa myös käsitykseen päätöksenteon tilasta.
-Paikallisesta päätöksenteosta kuntalainen saa tiedon pääasiassa median kautta. Ja siellä ensisijan saavat negatiiviset asiat. Luottamus päätöksentekoon korreloituu myös kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Jos palveluita joudutaan supistamaan, niin se näkyy luottamuspulana. Joka tapauksessa kuntienkin kannattaa oikeasti pohdiskella näitä tuloksia, Pekola-Sjöblom arvioi.
Ja oltiin päättäjistä mitä mieltä tahansa, niin olemalla ehdolla ja äänestämällä voit parhaiten vaikuttaa oman kotikuntasi asioihin. Kuntaliiton syksyllä 2015 tekemän kuntalaiskyselyn mukaan kaksi kolmannesta kuntalaisista piti kuntavaaleja tärkeimpänä vaikutuskanavana oman kunnan asioihin.
Kuntaliiton kuntalaiskysely vuosi 2015
