Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on vientiä. Tarvetta keikkatyöntekijöille on entistä enemmän. (Kuva: Ville Miettinen)

Osaaville käsille ja hyvälle hoidolle on kysyntää, mutta mistä löytyy ammattilaisia tehtäviä hoitaamaan? Kahdeksassa maakunnassa toimiva Seuturekry välittää keikkatyöntekijöitä kaikkiaan 1150 kunnalliseen työyksikköön muun muassa vammaispalveluiden, varhaiskasvatuksen, kotihoidon ja ikäihmisten hoitopalveluiden parissa.

Yhtiön toimitusjohtaja Jaana Jantola myöntää tilanteen muuttuneen viimeisen vuoden aikana. Kysyntää sijaisille on tarjontaa enemmän.

-Viime vuosi on ollut aiempaa haasteellisempi toimeksiantoihin vastatessa. Emme ole aiemminkaan pystynyt kaikkiin toimeksiantoihin työntekijää löytämään, mutta viime vuosi oli kyllä selvästi aiempia vaikeampi, Jantola myöntää.

Viime vuonna Seuturekry vastasi yhteensä 100 000 toimeksiantoon, joista suurin osa oli 1-3 päivän tuurauksia äkillisistä sairastapauksista johtuen. Kiireinen vuosi toi yritykselle 36,5 prosentin kasvun.

Työnjako uuteen pohdintaan

Eniten yhtiö välittää työvoimaa vammaispalveluihin ja hyvänä kakkosena tulevat ikäihmisten palvelut. Osaavasta henkilökunnasta on tarvetta molemmilla sektoreilla.

-Asiakkaiden määrä on kasvanut, mutta samaan aikaan hoitoalalle kouluttautuneista on aika moni siirtynyt muualle töihin. Haastaisin eri tahoja nyt keskustelemaan siitä, voitaisiinko alalla tehdä jotain työnjaossa toisin, toimitusjohtaja Jaana Jantola pohtii.

Kun vapaita sairaanhoitajia ja lähihoitajia ei enää joka oksalla istu, niin lääkkeeksi ammattilainen tarjoaa hoivatyön työtehtävien uudelleen jakoa.

-Jospa lähihoitajat tekisivät jatkossa heille kuuluvia hoitoalan töitä ja hoiva-avustajat tekisivät sitten niitä tehtäviä, joihin ei niin paljoa koulutusta tarvita. Ja annettaisiin sairaanhoitajien tehdä heille ammattitaidon ja osaamisen puolesta kuuluvia tehtäviä. Toisaalta nämä ratkaisut vaikuttavat henkilökuntamitoitukseen ja siksi tämä olisi laajemman keskustelun paikka, Jantola esittää.

Vakituinen vaiko keikkatyö?

Pysyvää työpaikkaa pidettiin menneinä vuosikymmeninä ainoana autuaaksi työpaikkana. Tänä päivänä osa ammattilaista on valinnut tietoisesti keikkatyön.

-Yhä useammat eivät enää pidä pitkää työpäivää tai asunnon ja auton omistamista itseisarvona vaan tekevät työtä sen verran kuin elämiseen tarvitsevat. Jos nämä ihmiset haluaa saada työskentelemään enemmän, on työolojen oltava kunnossa, Jaana Jantola.

Yhtiön keikkatyölistoilla on eniten nuoria 21–25 -vuotiaita, mutta myös runsaasti vanhempia työntekijöitä aina eläkeläisiin saakka.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*