Purran talousennustus toteutui – julkisella puolella lunta tupaan ja jäitä porstupaan
Valtiovarainministeriön suunnasta ei tällä kertaa hyviä uutisia kuulunut. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) lupasi jo maanantaina X:ssä kylmää kyytiä ja lunta tupaan. Kyse ei suinkaan ollut Ilmatieteenlaitoksen joulunpyhien sääennustuksesta, vaan arvio valtiovarainministeriön tänään tiistaina julkaisemasta talousennusteesta.
Ja vaikka kukaan ei ole erehtymätön, niin tällä kertaa ministeri Purra oli oikeassa. Julkisen talouden tunnusluvut lupaavat kovia aikoja myös kuntataloudelle.
-Suomen talouden on odotettu ajautuvan taantumaan kuluvan vuoden loppua kohden kuljettaessa ja nämä odotukset ovat nyt toteutuneet. Suomi on taantumassa. Taantumasta on tulossa odotettua syvempi ja pidempi, tai ainakin meidän syyskuussa odottamaamme syvempi ja pidempi, kiteytti talviennusteen annin ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Valtiovarainministeriön talviennusteessa arvioidaan taantuman väistyvän ja talouden kääntyvän kasvuun ensi vuoden aikana. Korkojen lasku ja inflaation hidastuminen yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa.
Korkojen laskun uskotaan rohkaisevan eri tahojen investointipäätösten tekemistä. Vuonna 2024 bkt kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026.
-Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään, eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset sekä hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta, Spolander arvioi.
Epävarmuutta ennusteissa
Ministeriön asiantuntijat totesivat moneen otteeseen talousennustetta esitellessään, että tällä kertaa ennustetta tehdessä on muuttuvia tekijöitä riittänyt. Se kuitenkin on varmaa, että maamme julkisen talouden tilanne on kääntymässä heikompaan, etenkin kun kehitystä mitataan velkaantumisella ja alijäämän kehityksellä.
Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Ensi vuonna alijäämän arvioidaan olevan jo 3,5 prosentin luokkaa, kun verotulojen kasvu on hidasta ja menojen kasvu nopeaa. Julkisella puolella kovimmalla vauhdilla velkaantuu valtio, mutta myös hyvinvointialueet ja kunnat velkaantuvat.
-Kaikki nämä kolme sektoria kerryttävät velkaa ja ottavat velkaa. Velkasuhde pysyy kasvu-uralla koko meidän tarkasteluperiodin ajan eli vuoteen 2028. Me ennustamme, että velkasuhde suhteessa BKT:n olisi 86 prosenttia vuonna 2028.
-Jos talous kasvaisi nopeammin, niin sillä olisi erityisen suotuisa vaikutus velkasuhteen kääntämiseen laskuun. Semmoista kasvua ei ole näköpiirissä, mutta on mahdollista, että talous toipuu nopeammin, aprikoi finanssineuvos, yksikön päällikkö Jenni Pääkkönen julkisen sektorin talouslukuja esitellessään.
Suomen Pankilla vielä synkempää
Jo aiemmin aamupäivällä Suomen Pankin julkaisemat luvut kertoivat samaa kieltä lähivuosista. Talouskasvu jatkuu heikkona koko ensi vuoden ja käännettä parempaan saadaan odotella aina vuoden 2024 lopulle saakka.
-Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut, toteaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum Suomen Pankin tiedotteessa.
Suomen Pankin ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkisen talouden kehitystä rasittavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu.
Suomen Pankin päivitetyn arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen velkasuhde ylittää 80 prosentin rajan vuonna 2026.
