Oikein mitoitetut työ- ja toimintakyvyn tuen palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, ihmisten hyvinvointia sekä vauhdittavat työllisyyttä, STM:n erityisasiantuntija Niina Kovanen arvioi. (Kuva: Pixabay)

Työntekijöiden työkyky on olennainen tekijä tavoiteltaessa nykyistä korkeampaa työllisyysastetta.

Työkykyohjelman arviointiraportissa kerrotaan myös, että osatyökykyiset hyötyvät eniten riittävän pitkäkestoisista ja oikea-aikaisista henkilökohtaisista palveluista.

Työkykyohjelma etsi ratkaisuja esimerkiksi tiedossa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin.

Ohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa.

Työkykyohjelman aloittamia toimia osatyökykyisten työllistymiseksi on hyvä jatkaa, STM:n erityisasiantuntija Niina Kovanen arvioi.

– TEM ja STM tekivät ohjelmassa omia toimenpiteitään, jotka oli pyritty kytkemään toisiinsa.

– Työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteessä keskityttiin purkamaan osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja vauhdittamaan työllistymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitettiin hyvinvointialueiden sote-keskuksiin työkyvyn tuen palveluja, jotka vahvistavat työ- ja toimintakykyä ja edistävät työllistymistä.

Työkykyohjelmaa tehtiin hallituskauden (2019-2023) aikana.

– Nyt on arvioitavissa, miten näitä tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää.

Työkyvyn tuen tiimit sote-keskuksissa

Työkyvyn tuen palveluiden kehittäminen on työllisyyden edistämistä, STM:n erityisasiantuntija Niina Kovanen jatkaa.

Raportin mukaan työkykyyn liittyvää osaamista ja resursointia onnistuttiin vahvistamaan sekä TE-palveluissa että hyvinvointialueiden sote-keskuksissa.

Esimerkkeinä tästä ovat TE-toimistoihin palkatut uudet työkykykoordinaattorit sekä hyvinvointialueiden sote-keskuksiin perustetut työkyvyn tuen tiimit.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä turvataksemme työttömien ja osatyökykyisten monialaiset palvelut.

Työkykyasiat vaativat monipuolista osaamista

Raportin mukaan osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn tuen tarpeet tunnistetaan aiempaa paremmin sekä TE-palveluissa että sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Työkykyohjelmassa on rakennettu moniammatillisten tiimien käyttöön mallit, joita voi hyödyntää työkyvyn edistämisessä.

– Työntekijän työkykyasiat voivat tarvita monen ammattilaisen näkökulmaa, Kovanen huomauttaa.

– Työkyvyn tuen tiimillä on työkyvyn ja työllistymisen tuen erityisosaamista. Tiimiin voi kuulua useita eri alojen ammattilaisia. He suunnittelevat ja kokoavat yhdessä asiakkaan kanssa hänen palvelutarpeensa mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut.

Moniammatillisen ja monialaisen tuen tarve työkykyasioissa ei ole uusi asia, Niina Kovanen kertoo.

Tähän tuttuun tarpeeseen on nyt TEM:n ja STM:n johdolla etsitty ajankohtaisia tapoja vaikuttaa positiivisesti, kun hyvinvointialueuudistus on toteutunut ja TE-palvelu-uudistus on ovella.

Positiivisia palvelukokemuksia

Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön toimien tavoitteena oli kehittää työkyvyn tuen palveluita osaksi sosiaali- ja terveyskeskusta sekä vahvistaa tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä sosiaalihuollossa.

Samalla vahvistettiin myös ammattilaisten osaamista kehittämällä työkyvyn tuen koulutuskokonaisuuksia.

Alueilla toteutettiin yhteensä 22 valtionavustuksilla rahoitettua kehittämishanketta, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) arvioivat erillisellä arviointi- ja seurantatutkimuksella.

Jo aiemmin julkaistun arviointi- ja seurantatutkimuksen mukaan ohjelmassa kehitetyt työkyvyn tuen palvelut koettiin tarpeellisiksi.

Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemukset palveluista olivat pääsääntöisesti hyviä.

Kehittämisessä päästiin ohjelman aikana vasta alkuun ja palvelujen juurtuminen juuri aloittaneille hyvinvointialueille vaatii toimia jatkossakin.

– Työkykyä tukevat palvelukokonaisuudet luodaan alueilla asiakkaita varten. Oikein mitoitetut työ- ja toimintakyvyn tuen palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, ihmisten hyvinvointia sekä vauhdittavat työllisyyttä, Kovanen sanoo.

Kaikilla työikäisillä olisi oltava pääsy tarpeenmukaisiin työkyvyn tuen palveluihin, arvioidaan raportissa.

– Tutkimustulokset tarjoavat tärkeää tietoa alueille siitä, miten rakentaa sote-keskuksiin moniammatillinen palvelukokonaisuus, jossa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tuen tarve tunnistetaan ja palvelut sekä palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti, Niina Kovanen painottaa. 

Tilannekuva on hajanainen

Nyt julkaistun arviointiraportin mukaan Työkykyohjelman toteutuksessa näkyivät jo toteutuneet ja tulossa olevat rakenteelliset uudistukset. Tässä kohtaa raportti viittaa tämän vuoden alusta työnsä käynnistäneisiin hyvinvointialueisiin sekä siihen, että TE-palvelut siirtyvät valtiolta kokonaan kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien.

Arvioinnissa todetaan, että osatyökykyisiä koskeva tilannekuva on hajanainen. Suosituksena esitetään, että Suomeen luodaan yhteinen, poikkihallinnollinen tilannekuva työllisyysasteen vahvistamiseksi ja osatyökykyisten tilanteen parantamiseksi.

Ohjelman arvioinnista vastasi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Owal Group yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Mikko Kesä Oy:n kanssa. 

Juttua muokattu 15.5. klo 15.43: Poistettu otsikosta ja-sana. Lisätty sitaatti, joka on kaikista sitaateista järjestyksessään toinen.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä