Ryhmärahasta ensimmäiset päätökset tehty – suurimmat tuet 6000 euroa/aluevaltuutettu
Hyvinvointialueet voivat tukea valtuustoryhmien merkittävällä taloudellisella panostuksella. Suurimmat jo päätetyt tuet ovat 6000 euroa valtuutettua kohden.
Laki hyvinvointialueista mahdollistaa valtuustoryhmien taloudellisen tukemisen. Osalla alueista on vielä hallintosääntöön kyseinen pykälä kirjaamatta ja tukisummat päättämättä, mutta ensimmäiset hyvinvointialueet ovat jo asiassa päätöksensä tehneet.
Tähän mennessä tehtyjen päätösten perusteella avokätisimmin ryhmärahaa on jaossa Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla, joissa molemmissa on hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä päätetty 6000 euron suuruisesta vuosittaisesta ryhmärahasta per aluevaltuutettu. Tosin Varsinais-Suomessa tänä vuonna tuki on 4167 euroa.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa on sopivaksi tukitasoksi katsottu 5000 euroa vuodessa yhtä valtuutettua kohden. Suurimman ryhmätuen Pohjois-Pohjanmaalla saa keskustan aluevaltuustoryhmä, jonka 33 jäsenelle tukea on tiedossa 165 000 euroa. Pohjois-Savossa keskustalaiset joutuvat tulemaan toimeen 105 000 eurolla.
Etelä-Karjalassa arvioidaan puolueiden pärjäävän vähemmällä tai sitten rahaa on niukemmin, sillä siellä ryhmärahan suuruudeksi valtuutettua kohden on päätetty 3000 euroa.
Isoja potteja
Pirkanmaalla valtuustoryhmien tukeminen oli jo maaliskuussa esillä aluehallituksessa, joka hyväksyi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet. Aluehallituksen pöytäkirjan perusteella tänä vuonna tukea maksetaan 10 kuukaudelta ja tuen suuruus riippuu vuosittain talousarvioon varatusta määrärahasta.
-Valtuustoryhmien tukemisesta ja ryhmärahasta on tehty päätös aluehallituksessa 10. maaliskuuta. Kuluva vuosi alkoi maaliskuussa, siksi tuen määrä on 5000 euroa per valtuutettu. Vuodelle 2023 summa on 6000 euroa. Jokaisena vuonna haun yhteydessä valtuustoryhmän on tehtävä edellisen tuen käytöstä selvitys aluehallitukselle, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.).
Pirkanmaalla suurimman potin nappaa kokoomus, jonka 21 valtuutettua tietävät tänä vuonna 105 000 euron ryhmätukea. Ensi vuonna summa on 126 000 euroa. Demarien valtuustoryhmä saa tukea hyvinvointialueelta tänä vuonna 90 000 euroa ja perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät 45 000 euroa.
Osalla vielä vaiheessa
Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden hallintosäännöistä löytyy jo maininta puolueille maksettavista ryhmätuista, mutta euromäärät tekstistä vielä puuttuvat. Kymenlaakson alueen hallintosäännössä tuen kerrotaan olevan talousarviossa määrätty summa.
-Emme ole käsitelleet ryhmärahaa. Tämä on talousarviokysymys, viestitti Kymenlaakson aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.) Kuntalehdelle.
Monilta alueilta hallintosäännöistä vielä puuttuu maininta ryhmärahasta. Tosin maininnat ilmaantunevat myös noille alueille, sillä julkisessa keskustelussa ”piilopuoluetukea” ovat vastustaneet vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Ryhmätuen tai ryhmärahan avulla valtuustoryhmät pystyvät parantamaan valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä edistämään toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
