Riittävätkö vaalit demokratian ja osallisuuden turvaamiseksi? Suomalaiset haluaisivat uusia tapoja osallistua päätöksentekoon. Piirros: Matti Pikkujämsä.

Suomalaiset haluaisivat osallistua enemmän päätöksentekoon, jos se olisi helpompaa. Osallistumisen tapojen tulisi olla esimerkiksi anonyymeja ja digitaalisia.

Kansa on kertonut toiveistaan Sitran tuoreessa selvityksessä, josta lisäksi käy ilmi, että kansalla ja päättäjillä on ristikkäisiä näkemyksiä osallisuudesta.

Sitran kyselytutkimus selvitti kansalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä osallistumisesta päätöksentekoon.

Päättäjät ja viranhaltijat eivät selvityksen mukaan luota kansalaisten kykyyn osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.

Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia on samaa mieltä väittämästä, että ”yleisesti kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia päätöksiä koskevaan keskusteluun”.

Vain kolmannes päättäjistä uskoo, että kansalaisilla on valmiudet arvioida päätöksentekijöiden toimintaa.

Päättäjiltä kysyttiin mielipidettä myös kansalaisten valmiuksista osallistua kotikuntansa päätöksentekoon tai sen valmisteluun esimerkiksi asukaspaneelien tai kunnallisten kansanäänestysten muodossa.

Noin puolet päättäjistä uskoo tavallisten ihmisten edellytyksiin osallistua kotikunnan asioihin.

Päättäjät vierailemaan kouluissa

Projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo nimeää Sitran tiedotteessa suomalaisen demokratian kipupisteiksi kansalaisosallistumisen heikkenemisen ja suomalaisten vähäisen uskon omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Kuntaliiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja Markku Rossi on samoilla linjoilla. Kuopiolainen pitkän linja poliitikko on huolissaan yhteiskuntallisen tietoisuuden ja osallistumisen heikkenemisestä. Erityisen paljon hän on huolissaan nuorten osallisuudesta.

Hän arvelee, että tilanteeseen on useita syitä. Kodilla on iso merkitys asioista kiinnostumisessa, mutta ratkaiseva rooli on myös kouluilla.

Hän haluaisikin, että päättäjien ja koulujen yhteistyö tiivistyisi. Puoluepolitiikan sijaan olisi keskityttävä kysymyksiin yhteisten asioiden hoitamisesta.

– Joka kunnassa valtuutettujen pitäisi käydä vuosittain vähintään lukioissa mutta myös yläasteen kouluissa pitämässä yhteyttä.

Hän toivoisi ainakin kuntavaaleissa äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen.

Kustannukset alas vai verot ylös?

Mitä mieltä Rossi on Sitran tutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan vain vähemmistö päättäjistä uskoo kansalaisilla olevan riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia päätöksiä koskevaan keskusteluun?

– Epäilen, että päättäjät eivät tuolloin itsekään ymmärrä asioita. Olen kuullut luottamushenkilöiden sanovan, että asiat ovat selvinneet vasta paikallislehdestä, esityslista on ollut liian vaikea. Asiat saadaan näyttämään mutkikkailta.

Kiinteistöjen tasearvojen vähenemisten sijaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulisikin hänen mukaansa kertoa asioista hyvin konkreettisesti: mitä tapahtuu urheiluhallille tai -kentälle?

Kunnissa voitaisiin lisäksi ottaa käyttöön verkkoäänestyksiä päätettäväksi tulevista asioista. Kuntalaiset voisivat kertoa mielipiteensä esimerkiksi siitä, mitä kautta uusi rantaraitti pitäisi rakentaa.

– Vaikka valtuutetut on valittu päätöksiä tekemään, kuntalaisilta voisi tästä huolimatta kysyä, vedetäänkö nyt kustannuksia alas vai veroja ylös. Kuntalaisten osallistavan ja osallistuvan demokratian lisääminen on nyt ehdottoman tärkeää.

Rossi on iloinnut nuoriso- ja lapsivaltuustojen yleistymisestä. Myös Kuopiossa valtuuston kokouksissa on nuorisovaltuuston edustaja, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*