Oikeavatko valinnanvapauslain ongelmakohdat maakunnan sote-liikelaitokset yhtiöittämällä? Joka tapauksessa pitkää ikää ei liikelaitoksille povata.

Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki pohtii tuoreessa blogi-kirjoituksessaan sitä, mikä on maakuntien liikelaitosten rooli tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Kovin pitkää ikää Lamminmäki ei liikelaitoksille ennusta. Hallituksen valinnanvapauslakia koskevat tiukat reunaehdot pistävät liikelaitokset samalle viivalle yksityisten yhtiöiden kanssa.

– Voidakseen menestyä samoilla markkinoilla liikelaitoksen tulisi olla kilpailukykyinen. Sen kustannusrakenteesta näyttää kuitenkin jo lähtötilanteessa tulevan merkittävästi raskaampi kuin yksityisillä sote-yrityksillä, Lamminmäki arvioi blogissaan.

Työntekijöiden siirtymiseen liittyvä palkkaharmonisointi ja tilakustannusten kasvu ovat jo ennakkoon herättäneet maakunnissa huolta. Palkkaharmonisoinnista on tuore työtuomioistuimen päätös, joka koskee Kainuun sote- kuntayhtymää. Päätös tuo merkittäviä lisäpaineita julkisen puolen palkkakustannuksiin.

– KT Kuntatyönantajat arvioi kaksi vuotta sitten, että siirtyvän henkilöstön palkkakustannukset nousevat harmonisoinnin seurauksena vähintään 75 miljoonaa euroa (0,7 % työvoimakustannuksista) ja enimmillään yli 700 miljoonaa euroa (6,3 % työvoimakustannuksista) vuodessa. Tämä on vuotuinen, järjestelmämuutoksesta johtuva lisäkustannus, Lamminmäki kirjoittaa.

EVA: Yhtiöittäminen ratkaisee ongelmia ja tuo osaamista

Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan taholta on viime päivinä nostettu esiin liikelaitosten toimintamahdollisuudet tulevaisuuden sotekentässä. Tällä viikolla julkaistussa EVA Arviossa Reilun pelin vartija liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja Borenius Asianajotoimiston asianajaja Asko Lindqvist arvioivat, että maakuntien sote-palveluja tuottavat liikelaitokset voidaan joutua yhtiöittämään sote-uudistuksessa.

Yhtiöittämisen avulla ainakin voidaan ratkaista valinnanvapausmalliin liittyviä ongelmia.

– Valinnanvapauden suoran valinnan palvelujen piiriin kuuluvien sote-palvelujen yhtiöittämisellä voidaan ratkaista selkeimmät valtiontuki- ja kilpailuneutraliteettiongelmat ilman, että tästä aiheutuisi mittavia seurannaisvaikutuksia toimintaan tai esimerkiksi henkilöstön asemaan, EVA Arviossa todetaan.

– EU-tuomioistuin antoi helmikuussa Slovakian sote-järjestelmää koskevan ratkaisun. Ratkaisusta seuraa, että maakunnat eivät voi käyttää liikelaitoksia suoran valinnan sote-palveluiden tuottajina ilman merkittävää valtiontukiriskiä. Liikelaitos ei esimerkiksi voi mennä konkurssiin, mikä muodostaa lainvastaisen valtiontuen, asiantuntijat toteavat.

EVA arvion laatineet asiantuntijat muistuttavat, ettei yhtiöittäminen ole pelkkä peikko, vaan se tuo lisää osaamista toimintaan.

– Yhtiömuotoinen toiminta mahdollistaa sen, että maakuntien tuottajat saavat hallituksiinsa erityisosaamista ja ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman valinnanvapautta ja yhtiöitä, Ekström, Haavisto ja Lindqvist arvioivat julkaisussa.

Pääoman tuottovaatimus kasvattaa kiinteistökuluja

Kun samaan aikaan myös tilavuokrissa on korotuspaineita pääoman tuottovaatimuksen, investointeihin varautumisen, erilaisten kiinteistöriskien ja hallinnollisten kustannusten johdosta, niin maakunnallisten liikelaitosten taru voi päättyä ennen aikojaan.

– Uusien maakuntien kustannukset realisoituvat vasta sitten, kun maakunnat on perustettu ja toiminta on käynnistynyt. Kustannusten näköpiirissä oleva kasvu herättää kuitenkin sen vakavan kysymyksen, onko maakuntien liikelaitoksilla ylipäänsä minkäänlaisia toimintaedellytyksiä siinä sote-maailmassa, jota nyt ollaan rakentamassa, Lauri Lamminmäki kysyy blogissaan.

Asiantuntijan arvion mukaan maakunnille jää lopulta ainoaksi mahdollisuudeksi yhtiöittää julkisten palvelujen liikelaitoksensa, jotta kilpailu yksityisen palvelutuotannon kanssa on mahdollista.

– On selvää, että valinnanvapausmalli ohjaa julkisten palvelujen yhtiöittämiseen. Tämä ei yksin tuo ratkaisua yksityisen ja julkisen toiminnan välisiin kilpailukykyeroihin. Mikäli yksityisten sote-keskusten rahoituksen taso määritellään liikelaitosten kustannusrakenteen mukaan, vaikeuttaa se entisestään uudistuksen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki arvioi.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*