Kekomäki Ylessä: Tavoitteet unohdettu sote-uudistuksessa
Marraskuussa hallitus kertoi kompromissista, joka pelasti sen hajoamiselta. Siinä sovitiin 18 maakunnasta ja valinnanvapaudesta. Sopimukseen sisältynyt 15 sote-järjestäjän malli on jo hylätty.
Emeritusprofessori Martti Kekomäki ihmettelee Yle radio ykkösen Ykkösaamussa, että sote-uudistuksessa on unohdettu kokonaan sekä kahden vuoden takainen kaikkien eduskuntapuolueitten yhteinen peruslinjaus integraatiosta että hallitusohjelman etenemismalli.
Kekomäki muistuttaa, että puolueiden yksimielisen sopimuksen lähtökohtana oli peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatio. Hallitusohjelmassa taas päätettiin, että ensin ratkaistaan järjestäminen, sitten rahoitus ja lopuksi avataan valinnanvapaus.
Kekomäen mukaan peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatiosta on näköjään luovuttu. Työjärjestyksessä taas on edetty valinnanvapauden toteuttamiseen, vaikka järjestäminen ja rahoitus ovat vielä auki, Kekomäki sanoi.
Valinnanvapaudessa hänen mukaansa edetään suuntaan, jossa on joukko yksittäisiä toimijoita eikä integroitua järjestelmää.
Yksikköhinnat vain osa kokonaisuutta
Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Kekomäki myöntää Ylen haastattelussa, että kilpailu normaalisti vähentää kustannuksia. Kysymys on kuitenkin yksikkökustannuksista. Kokonaiskustannukset taas syntyvät vasta siitä kun yksikkökustannukset kerrotaan volyymilla.
– Nyt ei ole mitään ajatusta siitä, miten hallita volyymia, hän sanoi.
Kekomäki viittasi Ykkösaamun haastattelussa Hollannin kokemuksiin.
Siellä ensin vakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista ja sitten palvelujen tuottajat vakuutusyhtiöistä.
Kekomäen mukaan Hollannissa kustannukset räjähtivät hänen mukaansa käsiin.
– Kustannukset kasvoivat 83 prosenttia nopeammin kuin bruttokansantuote. Ei meillä ole sellaiseen varaa.
Toimeksianto hämmästyttää
Kekomäki arvostelee Ylessä valinnanvapautta pohtineen työryhmän toimeksiantoa.
Hänen mukaansa työryhmän tehtäväksi olisi pitänyt määritellä, miten valinnanvapaus toteutetaan integroidussa järjestelmässä, eikä olisi pitänyt sitoa niin, että koskee kaikkia peruspalveluja ja osaa erikoissairaanhoidosta, kuten toimeksiannossa määrättiin.
Kekomäki ihmettelee Ylen haastattelussa myös sitä, että rahoituksen valmistelussa ei ole edetty muuta kuin toteamalla, että työterveyshuolto jätetään ratkaisun ulkopuolelle. Muu on ihan auki.
– Kuitenkin pitäisi säästää kolme miljardia.
Yle radio ykkösen Ykkösaamu on kuunneltavissa Yle Areenasta täällä. Kekomäen haastattelu alkaa kohdasta 38:19.
Kilpailua tehokkaampi tapa saada Suomen kuntien talouteen eli julkiseen talouteen helpotusta, on toteuttaa suurimmassa osassa maakuntia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin KUNTAYHTYMÄN hoitoketjuintegraatio sekä tuottavuutta erittäin merkittävästi nostaneet innovaatiot.
Kuntayhtymämalli on Etelä-Karjalassa ollut suurin ”kirittäjä”.
1) Nyt hallitus on poistamassa kuntayhtymämallin. Sote-kuntayhtymästä on tullut kirosana, vaikka sen tukena on hyvin, hyvin pitkä lista myöteisiä asioita.
2) Sipilän sote-sopassa on megalomaanisen paljon ongelmia ns. vatulointikorissa:
– Onko köyhällä Suomella varaa tällaiseen Sipilä-lainsäädäntöön?
Pääministeri Sipilä (kepu) tuo kuntayhtymä-Eksoteen tilalle sekavaa ja lisää byrokratiaa aiheuttavaa valinnanvapausmallia ja kilpailutusta.
Sipilän profit-yritysten ja non-profit-demokraatian kilpailuun liittyy pitkä lista omituisia piirteitä. Niiden avaaminen veisi paljon tilaa keskusteluketjussa. Jonkun on kuitenkin avaaminen tehtävä, koska sotku ja kaaos on valtava korjattavaksi tuleville hallituksille ja eduskunnille samanaikaisesti kun lainsäädäntöä viedään käytännön tasolle.
Demokratia ja kansanvalta on Sipilällä täysin hukassa ”kilpailutusmallissa”. Julkiset Manner-Suomen 18 ”valtioaluedemokratiat” joutuvat hallitsemaan kustannuksia nostavalla tavalla, kun hoitavat ensin oman sisäisen organisaation hoitoketjuintegraation että ”kilpailijoiden” hoitoketjun.
Professori Kekomäki voisi koota yhteen olemassa olevat parhaat käytännöt julkaistavaksi internetissä. Kuntatalouden etu on ottaa ne käyttöön 18 maakunnassa. Helsingissä kerrotaan olevan julkinen terveysasema, jonka jonot on saatu poistetuksi vain johtamismallia muuttamalla. Miksi kaikki julkiset terveysasemat eivät ota sitä käyttöön?
On totta, että julkinen sektori voi tehdä ”teollisuusvakoilua” yksityisessä sote-bisneksessä, ja ottaa sekä julkisen sektorin hyviä käytäntöjä että yksityisen bisneksen hyviä käytäntöjä käyttöön neljä kertaa vuodessa. Mutta se ei edellytä sellaista megalomaanista ja sotkuista lainsäädäntöä kuin Sipilä-Rehula uhoaa ja samalla tietämättään tuhoaa kuntayhtymä-Eksoten.
Sipilän hallituksen ministerit eivät eväänsä heilauta lanseeratakseen parhaat käytännöt VAPAAEHTOISESTI Suomen kuntiin. Kuntien ja Kuntaliiton tulisi rikkoa oma kupla, ja nähdä itse kehitysmahdollisuudet.
Onko vaarallista, kun kuntatalous voi hyvin? Kokoomuksen vastaus tiedetään!