Laki ulkoistusten määräaikaisesta kieltämisestä vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluja, sanoo Terveyspalvelualan Liitto. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen ymmärtää, miksi hallitus aikoo rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sote-kokonaisulkoistuksia määräaikaisella lailla.

– Lakiesityksellä pyrittäneen siihen, että kukin toimija toimisi omalla tontillaan ja vain sillä, Myllärinen sanoo.

Määräaikainen laki olisi hallituksen linjauksen mukaan voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Se ilmeisesti rajoittaisi kuntien toimintaa niin, että ne eivät voisi tehdä sopimuksia, jotka ulottuisivat pidemmälle kuin vuoden 2018 loppuun.

Useat kunnat ovat tehneet ulkoistussopimuksia, jotka ulottuvat 2020-luvun puoliväliin ja optioineen 2030-luvulle.

– Lakiesityksen valmistelu on kesken eikä sen yksityiskohdista ole tietoa, Myllärinen kertoo.

Kunnilla on järjestämisvastuu sote-palveluista vuoden 2018 loppuun. Sen jälkeen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

– Maakunta voi sen jälkeen päättää palvelujen tuottamistavasta ja kilpailuttaa halutessaan yksityisiä palveluntuottajia ja valita kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisen monituottajamallin, Myllärinen sanoo.

Terveyspalvelualan Liitto: Perusteet eivät ole päteviä

Terveyspalvelualan Liitto sanoi tiedotteessaan tiistaina, että ehdotus ulkoistukset kieltävästä määräaikaisesta laista on hengeltään kilpailua vääristävä ja haittaisi kuntien mahdollisuuksia järjestää vastuullaan olevia palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on perustellut lakihanketta sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteella, tarkoituksenmukaisella palveluverkolla ja asukkaiden yhdenvertaisten palvelujen turvaamisella.

– Yksikään peruste ei ole pätevä. Kokonaisulkoistuksilla on saavutettu pienissäkin kunnissa miljoonasäästöjä. Ei myöskään voi olla sellaista yhdenvertaisuusnäkökulmaa, jossa jostain on otettava pois hyvin toimivia palveluja siksi, että niin ei kaikkialla ole, Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi sanoo.

Järvelle antoi tukea Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö. Sirviön mukaan suunniteltu lainsäädäntö vaikuttaa ihmeelliseltä, varsinkin kun Sipilän hallituksen ohjelma painottaa kuntien kokeiluja ja luovuutta.

– Ulkoistusratkaisuilla on pystytty turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut tilanteissa, joissa pelkästään julkinen palvelutuotanto ei siinä ole onnistunut. Kuntajohtajana ihmettelen suuresti myös sitä, että ministeriöt ja vastuuministerit eivät vaikuta uskovan lainkaan siihen, että kuntapäättäjät voisivat tehdä rationaalisia päätöksiä kokonaiskuva mielessään, Sirviö sanoo.

Myös Järvi kysyy, mitä tarkoitusperiä ulkoistusten rajoittaminen palvelee.

– Hallitus on linjannut sote-uudistuksen lähtökohdiksi muun muassa monituottajuuden, oman tuotannon vertailtavuuden ja kilpailun lisäämisen. Kokonaisulkoistuksilla on nimenomaan toteutettu näitä tavoitteita, Järvi toteaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä