Näitä sosiaalityön ja terveydenhuollon asiakkaille osoitettuja kysymyksiä hiotaan Helsingissä, jotta hyvinvointi lisääntyisi myös muissa kunnissa
Frisbeegolf sopii lähes kaikille ja se voi olla monille juuri sopivan rasituksen tarjoava liikuntalaji kunnon kohottamiseen. (Kuva: Pixabay)
Tavoitteena on, että sosiaalityön tai terveydenhuollon asiakas pysähtyy miettimään omaa suhdettaan liikkumiseen ja aktivoituu tavalla, joka edistää hänen fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan.
Tätä tavoitetta on toteuttamassa moniammatillinen asiantuntijajoukko, joka on koottu Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden aloitteesta. Päämääränä on eri puolilla Suomea hyödynnettävissä oleva toimintamalli, joka yhdistäisi kuntien palveluita toisiinsa.
Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan erityissuunnittelija Hanne Munter kertoo, että mallissa keskeisellä sijalla ovat kysymykset.
Kysymyksiä vielä hiotaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Mutta mallin kehittämistyössä ollaan jo pitkällä.
”Aika on usein tosi kortilla”
Millaista arki- ja hyötyliikkumista tai liikuntaa elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?
Tämä on yksi kysymyksistä, joiden toivotaan avaavan keskustelua asiakkaan kanssa.
– Monet ammattilaiset ovat kaivanneet tällaista työkalua ja nyt sitä ollaan tekemässä. Ammattilaiset kaipaavat mallia, jonka avulla liikkuminen on helppo ottaa puheeksi ja he kaipaavat mallia, jonka avulla asiakkaan voi ohjata mieluisten liikkumismahdollisuuksin pariin.
– Aika on usein tosi kortilla, ja liikkumisen edistämiseen on löydyttävä tehokas ja yksinkertainen malli.
Mallissa käytettäviä kysymyksiä on pohdittu moniammatillisessa porukassa ja niihin on saatu kommentteja laajalti, muiden muassa sosiaalipsykologian tutkijoilta.
Asiakkaan innostumista odotellessa
Mitä ajatuksia tai tunteita tai tuntemuksia liikkuminen tai liikunta sinussa herättää? Tämä on toinen kysymys. Yhteensä asiakkaille on mallissa kolme kysymystä.
– Tavoitteena on kuunnella tarkkaan asiakasta ja saada asiakas kertomaan liikkumisensa tilanteesta myös itselleen.
Kolmas kysymys pitää jo sisällään ajatuksen siitä, miten asiassa voisi edetä. Jos haluaisit lisätä arki- ja hyötyliikkumista tai muuta liikuntaa, mitä se olisi?
Tai sitten voi kysyä saman asia vähän toisella tavalla, Munter lisää.
– Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
Sanoilla voi olla iso merkitys
Munter painottaa, että tavoitteena on rakentaa pysyviä ja terveellisiä elintapoja, ja tämän tavoitteen toteutuminen vaatii jokaisen kohdalla omaehtoisuutta.
Liikkumisesta puhuessa kannattaa olla tarkkana sanojen kanssa. Esimerkiksi sana kokeilu voi olla asiakkaan kannalta armollisempi kuin tavoite, Munter pohtii.
Sanoilla on Munterin mukaan iso merkitys, kun asiakkaalle puhutaan hyvinvointiin vaikuttavista asioista.
– Mallin avulla keskustelussa voidaan nostaa esille pienenkin liikkumisen merkitys ja herätellä asiakkaan motivaatiota jo olemassa olevan liikkumisen lisäämiseen.
– On tärkeää, että voi vaikka lisätä sitä arjessa olevaa pientä liikkumista. Sekin auttaa, jos ottaa istuttamisen tauottamista arkeensa. Aluksi voi ottaa pieniä askeleita ja sitten isompia. Kävellään, ja kokeillaan ja sitten myöhemmin tehdään mahdollisesti jotain uutta.
Ihmisillä voi olla kaikenlaisia taustoja liikuntaan ja liikkumiseen.
– Voi olla koululiikuntatraumoja, kipuja tai pelkoja, joista ei ole kertonut kenellekään.
– Lähes kaikkien ihmisten elämässä on jonkinlaista liikkumista, vaikka pientäkin ja toisilla liikkuminen on voinut olla isossakin roolissa aiemmin.
Munter toivoo, että liikkumiskeskustelun kautta mahdollisimman moni saisi rohkeutta kokeiluihin.
Lisää tutkimustietoa
Moniammatillisena yhteistyönä toteutetun ja näyttöön pohjautuvan mallin suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita.
Mallia on pilotoitu valikoidusti Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2023 aikana. Kokeilun jälkeen mallia kehitetään lisää, jotta se saataisiin kansallisesti hyödynnettäväksi.
Kannustaminen liikkumiseen kannattaa monessakin mielessä.
– Liikunnalla ja liikkumisella on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, Munter korostaa.
– Viime aikoina on saatu lisää tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten tehokas keino liikuntaharjoittelu on masennus- ja ahdistusoireiden vähentämisessä ja, kuinka jo maltillinenkin päivittäisten askelten lisääminen hyödyttää sydän- ja verenkiertoelimistöä.
Juttua muokattu 16.8. kello 10.52: Lausetta, joka alkaa sanoilla ”ammattilaiset kaipaavat mallia…”, on muokattu, jotta asia siinä avautuisi lukijalle paremmin.
