.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että terveyspalvelut
tarjotaan kunnan asukkaille, arvioi THL:n erikoistutkija Eeva Nykänen Kunta.tv:n haastattelussa.

 

– Se, että meillä on nyt laittomasti maassa asuvia
paperittomia ihmisiä, on uusia asia eikä oikein tiedetä, miten toimia, Nykänen sanoo.

 

Erityisen ongelmallista Nykäsen mukaan on se, että
terveyspalveluja ei tällä hetkellä turvata edes alaikäisille lapsille tai raskaana
oleville paperittomille.

 

– Vaikka tietyt erottelut ovat mahdollisia, ihmisoikeusajattelussa
korostuu haavoittuvien ryhmien erityisasema. Tässä meidän järjestelmä ei
selvästikään täytä vaatimuksia. Nämä ovat erotteluja, joita ei pysty
ihmisoikeusjärjestelmän kannalta perustelemaan hyväksyttävällä tavalla.

 

Nykäsen mukaan kyse ei ole lainsäädäntöteknisesti vaativasta
asiasta.

 

– Puhutaan pienistä ihmisryhmistä. Vaikea nähdä että
palvelun järjestäjälle olisi kovin suuri ongelma palvelunjärjestäjälle tuottaa
näitä palveluja.

 

THL:n arvion mukaan Suomessa on noin 1 500 paperitonta
henkilöä, heistä valtaosa pääkaupunkiseudulla.

 

Paperittomia ovat EU- ja ETA-alueelta sekä Sveitsistä
Suomeen tulleita, joista osa on laittomasti maassa. Paperittomia ovat myös mm.
Romanian ja Bulgarian romanit, joilla ei ole kotimaassaan sairausvakuutusta.

 

Katso Kunta.tv:stä:

 

Eeva Nykäsen haastattelu

 

Paperittomien terveydenhoitoon tarjolla kolme mallia

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*