Åbo Akademin
emeritusprofessori Krister Ståhlbergin mielestä hallituksen ja opposition
sopimassa viiden suuren sote-alueen mallissa kärsivät niin kunnat kuin yksilöt.

-Tässä uudistuksessa
on useita suuria ongelmia. Miten kuuluu yksittäisen kunnan ääni? Raha ratkaisee
miten ja missä palveluja on tehokkainta tuottaa ja se synnyttää valtavia ristiriitoja.
Kaiken ratkaisee se, mistä on sote valmis maksamaan ja mistä ei ole, professori
Ståhlberg arvioi.

Isot markkinat kiinnostavat isoja toimijoita ja professorin
mielestä vaarana on markkinahumun valtautuminen. Sote-palveluiden järjestämisestä
tulee kaupan käyntiä, jossa vastakkain ovat kuntien aiemmin tuottamat palvelut
ja yksityiset monikansalliset ketjut.

-Tulee ostopalveluita, kilpailutusta, EU–hankintasäännökset ja
ideologiset kysymykset. Se tietää alan voimakasta yksityistämistä sanan
huonoimmassa merkityksessä. Tämä on suurille monikansalliselle ketjuille sopiva
veroparatiisiratkaisu, lyttää professori Krister Ståhlberg kehutun sote-sovun.


Puhti pois kuntauudistukselta

Professori Krister Ståhlberg tunnustaa kannattaneensa
voimakkaasti kytkentää kunta- ja sote-uudistusten välillä.

-Minä kannatan mahdollisimman suuria peruskuntia. Se jää
tässä kuviossa pelkäksi haaveeksi. Kuntauudistukselta menee puhti pois, eikä
päästä käsiksi todellisiin ongelmiin, Ståhlberg harmittelee.

Kokenut asiantuntija ihmettelee myös vauhtia, jolla uusi
sote-laki aiotaan eduskuntaan tuoda.

-Millä tavalla ne edes uneksiikaan, että kahden kuukauden
kuluttua asiasta voitaisiin antaa lakiesitys. Miten lainvalmistelu voisi mennä
niin nopeasti? Sitä ei ole koskaan Suomessa tapahtunut, eikä tapahdu nytkään. Se
on silkkaa uneksintaa, puuskahtaa professori Krister Ståhlberg.

Ryynänen maltillisempi

Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori,
Orimattilan kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Aimo Ryynänen on sen sijaan huomattavasti
maltillisempi arvioidessaan sote-ratkaisua.

-Aika näyttää. Tähän asti sote on vienyt
kunnallispoliittisessa päätöksenteossa kaiken huomion. Minä en pidä sitä
ongelmana, vaikka tämä iso hyvinvointipalikka siirtyy pois kuntien tehtävistä.
Nyt peruskunnissa jää paremmin tilaa ja aikaa keskittyä muuhun kunnille
kuuluvaan toimintaan, Ryynänen pohtii.

-Se on kuitenkin ongelma, että vastuu toiminnasta annetaan
viidelle keinotekoiselle ERVA-alueelle. Miksei saman tien niitä alueita ei olisi
voinut olla vain yksi? Minusta olisi ollut paljon enemmän jalat maassa olevaa
toimintaa perustaa toiminta 20 maakunnan varaan, professori Aimo Ryynänen
arvioi.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*