Savonlinnan kaupunginjohtaja sotesta Ylelle: Pimeiden kabinettien tuotos
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine arvostelee jyrkin sanankääntein uutta sote-esitystä Yle Etelä-Savon haastattelussa.
Laine pitää lain valmistelua Suomen lainsäädäntöhistorian ”huonoimpana, poukkoilevimpana ja kaoottisimpana”.
– Valmistelussa on unohdettu alkeellisimmatkin hyvän ja kansanvaltaisen demokratian perusperiaatteet, Laine sanoo.
Jos uudistus toteutuu esitetynlaisesti, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, johon Savonlinna kuuluu, lakkaa olemasta.
– 19 sote-tuotantoalueen määrän päättämisessä ei kuntia kuultu. Määrä määrättiin pimeissä kabineteissa siten, että yhdeltä sairaanhoitopiiriltä, Itä- Savon sairaanhoitopiiriltä, otettiin pois mahdollisuus olla sotetuotantoalue, Laine sanoo.
– Päätös edustaa mielivaltaa, koska samaan aikaan samankaltaisen väestöpohjan piireille kuten Kainuulle, Kokkolalle ja Kemille tämä sallittiin. Mitään perusteita ei ole esitetty miksi juuri ja vain Itä-Savo pudotettiin pois.
Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiirin, kuntayhtymä-Eksoten sekä sen jäsenkuntien oikeuden sopia keskenään kuntayhtymän budjettiin maksettavien maksuoduuksien laskentatavasta, koska kyse on tavanomaisesta kuntayhtymästä.
1) Eksoten perussopimus vs. sote-lakiesitys
2) Eksoten perussopimuksen maksuosuuksien laskentamalli vs. lakiesityksen Eksotelle pakottama maksuosuuksien laskentamalli: sairastavuudella ja ikärakenteella painotettu kapitaatio.
3) Sote-lakiesityksessä käytetään Eksoten maksuosuuksissa valtionosuuskriteeristöä: sairastavuus ja ikärakenne, mikä rikkoo:
3.1) Eksoten jäsenkuntien itsehallinnollista asemaa, perustuslaki 121 §; suuret veronkorotukset; kriisikuntaherkkyyslaskelma.
3.2) Perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johdettua rahoitusperiaatetta:
– valtion on annettava kaikille Suomen kunnille perustuslain 121 §:n toteuttamiseksi rahoitusta ASUKKAIDEN perustuslaillisen itsehallinnon turvaamiseksi käyttäen painokertoimina sairastavuutta ja ikärakennetta: mitä suurempi on sairastavuus sekä ikärakennetta vastaava rahoitustarve kunnalla on, niin sitä suurempi on kunnan saama sote- valtionosuus.
”Perustuslakituomioistuin”
Suomi-mallisessa ”poliittisesti riippumattomassa perustuslakituomioistuimessa” vastakkain on Etelä-Karjalan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien – tarkemmin Eksoten jäsenkuntien – perustuslaillisesti yhdessä kuntayhtymää perustettaessa sovittu laskentamalli ja lakiesityksen ”täysin pimeä” maksuosuuksien laskentamalli, jossa Eksoten jäsenkunnat pakotetaan tavallisella lailla – yli perustuslain 121 §:n, tasaamaan maakunnan sisällä sellaista, mikä kuuluu tasata Suomen sisällä kaikkien kuntien suhteen sote-valtionosuuksilla.
Kenellekään Suomessa, ei edes ministereille, ei ole selvää saavatko Suomen kunnat tai Etelä-Karjalan Eksote-jäsenkunnat lainkaan perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johdetun rahoitusperiaatteen mukaisia sote-valtionosuuksia sairastavuudella ja ikärakenteella painotettuna.
Imeisesti eivät saa.
Esimerkki
Eksotessa on jäsenkunta, joka tarvitsee (PL 121 §) rahoitusperiaatteen mukaan Suomen suurimman sote-valtionosuuden, kun otetaan huomioon kunnan Suomen suurimmasta sairastavuudesta ja ikärakenteesta tuleva Suomen suurin rahoitustarve.
– eikä kunta saa sitä lainkaan valtionosuusuudistuksen tähden.
”Valtionosuusuudistuksessa” kunnat eivät saa rahoitusperiaatteen mukaisia sote-valtionosuuksia painotettuna saurastavuudella ja ikärakenteella.
Sairastavuus ja ikärakenne on siirretty ”valtionosuusuudistuksessa” maakunnan kuntien väliseksi tasaukseksi: ikärakenteella ja saurastavuudella painotettu kapitaatiomaksu: vastoin perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §: stä johdettua rahoitusperiaatetta.
Lakiesityksen mukaan esimerkinomainen Eksoten jäsenkunta pakotetaan tavallisen lain voimalla yli perustuslain oikeuksiensa maksamaan sote-lakiesityksen perusteella kaikkein suurimman maksuosuuden Eksotelle:
– kunnalle tukee suurimmat painokertoimet, koska esimerkissä kunnan sairastavuus on Suomen suurin ikärakenteen seurauksena.
Kunnan kuluu saada valtiolta rahoitusperiaatteen mukaan ”5 rahaa” enemmä kuin vertailukunta, mutta valtionosuusuuduituksen tähden ei sitä saa lainkaan, vaan joutuu maksamaan sote-lakiesityksen vuoksi ”5 rahaa” enemmän Eksotelle verrattuna keskivertokuntaan:
– kunta kärsii sairastavuuden ja ikärakenteen tähden ”10 rahaa”.
Läpinäkymätön uudistus Suomen kunnille
”Valtionosuusuudistus” merkitsee tasausvastuun siirtämistä piilotetusti valtiolta maakuntien kuntien keskeiseksi, ja vieläpä niin, että suurimman sairastavuuden kunta joutuu tuplamaksajaksi. Jos lainsäätäjä on ajatellut tämän olevan kannustavaa, niin käy päinvastoin.
– Perustuslain vastaista kuntien itsehallinnollisille asukkaille.
Sairastavuuden ja ikärakenteen suhteen keskivertokunnilla ei ole ongelmaa, koska ne eivät saisi muutenkaan valtionosuutta sairastavuuden ja ikärakenteen perusteella, ja Eksotelle menevä maksuosuuskaan ei sisällä suurempaa maksua, koska kerroin on yksi (1): 1 x kapitaatio.
Suurimman sairastavuuden kunnalla kapitaatio kertotaan esimerkiksi painokertoimella 1,4: 1,4 x kapitaatio.
Tämä ei voi olla perustuslain mukaista.
Kommentteja?
MIKÄÄN YRITYS EI OLE YHTÄ VAIKEASTI KÄYNNISTYVÄ, VAROEN SUORITETTAVA JA TULOKSILTAAN EPÄVARMA KUIN UUDEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN VOIMAANSAATTAMINEN.
UUDISTAJA SAA VASTAANSA NE, JOILLE VANHA JÄRJESTELMÄ ON EDULLINEN JA NEKIN, JOTKA KATSOVAT HYÖTYVÄNSÄ UUDESTA JÄRJESTELMÄSTÄ KANNATTAVAT HÄNTÄ LAIMEASTI.
PUOLTAJIEN PENSEYS JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HE PELKÄÄVÄT VASTUSTAJIAAN, JOILLA ON TUKENAAN VANHAT LAIT JA SITÄ, ETTÄ IHMISET OVAT EPÄLUULOISIA EIVÄTKÄ LUOTA TÄYSIN UUDISTUKSIIN ENNEN KUIN PITKÄLLISEN KOKEMUKSEN JÄLKEEN.