Sokran toiminta Itä- ja Pohjois-Suomessa: Välimatkat eivät estä tiedon jakamista ja vertaistoimintaa verkossa
Välimatkat eivät ole olleet este Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) toiminnalle, vaan ne ovat haastaneet luomaan uusia ratkaisuja ja menetelmiä verkostotyölle. Sokra tarjoaa tukea ja tietoa verkostolleen hankkeiden suunnittelusta niiden päättymiseen saakka. Tiedon jakaminen ja vaihtaminen on koettu tärkeäksi toimintatavaksi.
Itä- ja Pohjois-Suomessa oli Sokran toiminnan alkaessa tiedossa runsaasti indikaattori- ja tilastotietoa huono-osaisuuteen liittyvistä ongelmista. Työttömyys ja sitä seuranneet sosiaaliset heijastevaikutukset näyttivät koskettavan erityisesti näitä alueita. Alueille ihmisillä on valitettavan paljon päihde-, mielenterveys- ja syrjäytymiseen liittyviä elämän haasteita. Kuluvalla Euroopan unionin ohjelmakaudella on ollut ensi kertaa mahdollisuus saada hankerahoitusta toimiin, joilla ihmisiä autetaan heidän elämänsä arkisissa haasteissa ja sitä kautta parantamaan erilaisia osallistumisen edellytyksiä.
Kunnat, järjestöt ja yhdistykset sekä oppilaitokset ovat olleet suurimmat hankerahoituksen hakijat vuosina 2015-2018. Tammikuussa 2019 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 5 hankkeita on käynnissä koko maassa 135 ja päättynyt 159. Hankkeista puolet on rahoitettu Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Pohjois-Suomessa on ollut eniten heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen kohdistuvia hankkeita ja Itä-Suomeen on sijoittunut kansalaistoimijalähtöisistä hankkeista 70%. Pohjois- ja Itä-Suomessa on yhdessä Etelä-Suomen kanssa toteutettu 80% nuorten hankkeista. Kaikkein haasteellisimpien kohderyhmien eli syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden tukemiseen keskittyvät hankkeet jakautuvat tasaisesti kaikkiin Suomen alueille.
Etäyhteyksien avulla tukea hankesuunnitteluun
Koko toiminta-ajan ESR-hankesuunnittelijoille on annettu tukea työpajojen muodossa. Vuodesta 2017 alkaen hankesuunnittelijoille on järjestetty internetin välityksellä työpajat, joihin on voinut osallistua omalta tietokoneelta keväin syksyin ennen hankehakujen päättymisiä. Työpajan ensimmäisessä osassa ovat aluekoordinaattorit käyneet läpi ESR toimintalinjan 5 teemat ja tavoitteet, tämänhetkisen hanketilanteen, esimerkkejä hankkeista ja hankesuunnitteluun rahoittajalta saatuja vinkkejä. Toisessa työpajassa ovat tutkijat esitelleet tutkimustietoa, joka auttaa hankesuunnittelussa kohdentamaan hankeideoita alueiden tarpeita huomioon ottaen sekä käyneet läpi palvelujen tuotteistamista palvelumuotoilun keinoin. Kolmannessa työpajassa on teemana ollut arviointi ja sisällöstä ovat vastannut Työterveyslaitoksen Solmu -hankkeen tutkijat esittelemällä itsearviointityökalun Kykyviisarin. Kykyviisari auttaa arvioimaan hankkeiden osallistujien työ- ja toimintakyvyn muutoksia. Järjestettyihin etätyöpajoihin on osallistunut noin 100 henkilöä. Etätyöpajojen ohella on edelleen annettu yksilöllistä, henkilökohtaista tukea sitä tarvitseville hankesuunnittelijoille.
Tiivistetyt vinkit hankesuunnittelijalle:
- Ongelma: Lähtökohtana idea, kokemus ja tieto tarpeesta tehdä jotain
- Ratkaisu ja resurssit: Kuinka hanke toteutetaan, mitä konkreettisesti tehdään, verkostot
- Kohderyhmä (asiakas): määrä, toiminta-alue
- Hankkeen aikataulu, kesto (hankehaut)
- Perusteluja: onko ongelmaa aiemmin ratkaistu: missä ja miten? Mikä tämän hankkeen uutuusarvo on?
- Hankkeen kustannukset (mitä tehdään ja mitä se vaatii ja hankkeen kesto=palveluntuottamisen kustannukset), hankekustannusmallit
- Arviointi, juurruttaminen, mittarit esimerkiksi kykyviisari
- Kysy epäselvät asiat, ole yhteyksissä rahoittajaan ja Sokran aluekoordinaattoreihin
Etäkahviloissa saadaan ja jaetaan tietoa – vertaistukea hankkeiden toteutukseen
Vuodesta 2018 alkaen on järjestetty myös hankekahviloita noin kahdesti vuodessa tietokoneen etäyhteydellä. Hankekahvilat ovat vertaistoimintaa, missä voi kohdata ja keskustella muiden hanketoimijoiden kanssa ajankohtaisista asioista, onnistumisista ja haasteista sekä pohtia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisiä teemoja kehittämistyössä. Keväällä 2019 hankekahviloiden tavoitteena on jakaa eri puolilla tehtyjä hyviksi koettuja toimintatapoja myös muualle Suomeen. Ensimmäistä kertaa hankekahviloihin osallistuu hanketoimijoita kaikkialta Suomesta. Hanketoimijat ovat kokeneet, että tällaista toimintaa tarvitaan.
Etäyhteyksien lisäksi henkilökohtainen tuki ja yhteiset tilaisuudet ovat edelleen mahdollisia, mutta niitä toteutetaan harkitummin. Paikallisesti järjestetään hanketapaamisia ja kerran vuodessa on Sokran valtakunnallinen tilaisuus. Tällä tavalla myös hiilijalanjälkemme matkustamisen vähentämisen kautta pienenee. Pitkien välimatkoja ja vähäisten julkisten liikennevaihtoehtojen vuoksi etäyhteyksien kautta toimien aikaa säästyy ja työn kuormitus vähenee, mitkä ovat myös tärkeitä huomioida kestävällä tavalla toimittaessa. Hankekahviloihin osallistujien määrät ovat vaihdelleet käynnissä olevien hankkeiden mukaan, tähän mennessä on tavoitettu noin 50 hanketoimijaa.
Kevään 2019 hankekahviloiden teemat:
- Työ ja työkyvyn edistäminen
- Maahanmuuttajien osallisuus
- Nuoret
- Kuntoutuminen luonto ja taide toiminnassa
- Digitaalisuus
- Kansalaislähtöinen kehittäminen
- Kokemusosaaminen
Etäyhteydellä hyvät käytännöt jalostuvat palvelutuotteiksi
Hankkeissa kehitettyjen toimintatapojen hyödyntäminen hankkeiden päättymisen jälkeen on ollut liian vähäistä. Juurruttaminen on ollut haasteellista hanketoimijoille ja tähän on Itä- ja Pohjois-Suomessa hyödynnetty palvelumuotoilun avulla tuotteistusta. Hanketoimijoille on annettu mahdollisuus saada tukea omien, toimivien tapojen tuotteistamiseen ja tätä kautta niiden markkinoimiseen muun muassa kunnille ja muille taustaorganisaatioille. Tuotteistustyöpajoja on järjestetty 2018 keväästä saakka ja etäyhteydellä toimintaa tarjotaan keväästä 2019 kerrallaan rajalliselle määrälle hankkeita (4-5 kpl). Tuotteistusprosessi vaatii hanketoimijoilta sitoutumista ja resursseja ja kesto on arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Hankkeiden kehittämien toimintamallien ottaminen kunnissa ja maakunnissa käyttöön edistyy ja hankkeiden toimijat ovat havainneet palvelumuotoilun tuovan uusia näkökulmia omaan toimintaan ja tekevän tarjotusta palvelusta selkeän eri asiakassegmentit huomioivan tuotteen.
Tekemätöntä työtä on edelleen
Nykyinen rahoituskausi päättyy vuonna 2020 ja jo tässä vaiheessa tiedetään, että paljon hyvää on hankkeissa saatu aikaan, mutta paljon jää tekemättä runsaasta hankemäärästä huolimatta. Huono-osaisuus ja sen ilmiöt vaativat aktiivista kehittävää ja arvioivaa otetta jatkossakin. Tulevan ohjelmakauden vuosille 2021-2027 ja sen ohjelmatoiminnan suunnittelu on parhaillaan käynnissä.
Sokran Itä- ja Pohjois-Suomen aluekoordinaation näkökulmasta etäyhteydet ovat osoittaneet toimivuutensa niin hankkeiden suunnittelun tukeen kuin käynnissä olevien hankkeiden toimijoiden verkostoitumiseen. Hankkeissa kehitettyjen toimintojen työstäminen palvelumuotoilun keinoin voidaan tehdä myös etäyhteyksillä. Edellytyksenä kuitenkin on, että käytössä ovat toimivat etäyhteydet ja järjestäjillä tarvittavat sovellukset. Henkilökohtaiset tapaamiset ja tilaisuudet ovat kuitenkin aina tärkeitä etäyhteyksien täydentäjinä ja vahvistajina.
TEKSTI: MARJO PULLIAINEN JA RITVA SAUVOLA, Itä- ja Pohjois-Suomen Sokran aluekoordinaattoreita
Lue lisää: Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)
FAKTA: Sokra ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) Itä- ja Pohjois-Suomen toimijat ovat olleet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 5 hankkeiden tukena vuodesta 2015 alkaen kuuden maakunnan alueella: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala.
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa ESR:n toimintalinja 5 on otsikoitu nimellä Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Toimintalinjan erityistavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden toiminnan tuloksena hankkeisiin osallistuvien työ- ja toimintakyky parantuu sekä osallisuus ja yhteisöllisyys edistyvät. Kohderyhmät hankkeissa ovat hyvin moninaiset; työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet, nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät sekä heidän kanssaan työskentelevät. Rakennerahasto-ohjelma kohdentuu työikäisiin.
