Sosiaaliala sai ilmastokäsikirjan – Talentian mukaan alaa tulee uudistaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi
Sosiaalialalta puuttuu julkilausuttu strategia ja eettinen pohdinta suhteessa laajapohjaiseen lähivuosina mahdollisesti kasvavaan ilmastopakolaisten joukkoon, Sosiaalialan ilmastokäsikirjassa muistutetaan. Kuva Helsingin kaupungin etsivän nuorisotyön työstä: Liisa Takala.
Sosiaalialan ammattijärjestön Talentian mukaan sosiaalialalla on hyvät edellytykset olla yksi ekologisen järjestelmämuutoksen avainaloista. Järjestelmämuutoksen edistämiseksi ja ajattelun herättämiseksi Talentia on julkaissut Sosiaalialan ilmastokäskirjan.
Sosiaalialan työssä voidaan huomioida ilmastonäkökulmia nykyistä enemmän ja sosiaalialan ammattietiikkaa on tarkasteltava myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisen näkökulmasta, kertoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen, joka on ollut toimittamassa Sosiaalialan ilmastokäsikirjaa.
Talentia muistuttaa, että sosiaalialalla on tärkeä rooli ja vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon säilymisen edistämisessä, eli niin sanotussa ekologisessa siirtymässä.
– Sosiaaliala voi näyttää esimerkkiä ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja alalla voidaan tehdä paljon toimia ilmaston eteen. Sosiaalialan ilmastokäsikirja toimii keskustelunavauksena tälle työlle, Heikkinen sanoo tiedotteessa.
Sosiaalialalla kokemusta muutostyöstä ihmisten kanssa
Talentian mukaan sosiaalialan ammattilaisten osaamista tarvitaan Suomen ilmastotalkoissa erityisesti siksi, koska sosiaalialalla on paljon kokemusta ja osaamista ihmisten kanssa tehtävästä muutostyöstä. Järjestön mukaan alan ihmisten kokemus eettis-moraalisesta pohdinnasta, poliittisesta vaikuttamisesta ja suomalaisessa yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta ovat eduksi ilmastotalkoisiin osallistumisessa.
Käytännössä eri aloilla on ilmastotalkoissa ajateltava perustat uusiksi: etiikka, tietoperusta, toimintakäytännöt.
-Tässä ekologisessa jälleenrakennuksessa sosiaalialan keskeinen tehtävä on vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta sosiaalialan asiakkaiden hyvinvointia edistävillä tavoilla sekä tukea mahdollisuuksia kestäviin elämänvalintoihin, sosiaalityön dosentti yliopistonlehtori Satu Ranta-Tyrkkö Jyväskylän yliopistosta ajattelee. Ranta-Tyrkkö on kirjoittanut Sosiaalialan ilmastokäsikirjan yhdessä Talentian ammattieettisen lautakunnan kanssa.
Työpaikkojen kulttuuri ratkaisee
Käytännössä sosiaalialan ilmastotalkoisiin osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi kotikäyntien korvaamista etätapaamisilla, työmatkojen kulkemista oman auton sijaan polkupyörällä tai työpaikan hankintojen sekä seminaari- ja työmatkojen miettimistä uusiksi.
Toisaalta käsikirjassa muistutetaan, että sosiaalityössä eteen tulee tilanteita, joissa kestävyyden eri ulottuvuuksien yhdistäminen ei onnistu tai ole tarkoituksenmukaista – esimerkiksi juuri kotikäynnit ovat tärkeä ja usein välttämätön osa alan työtä niiden vaatimista ajokilometreistä huolimatta.
Tärkeää onkin periaatteellinen asiaan paneutuminen ja työpaikkojen kulttuuri: määrätietoinen ja pitkäjänteinen pyrkimys kestävyyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen.
– Riippumatta siitä, minkälainen sosiaalialan organisaatio on kyseessä, ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat tulee ottaa esimerkiksi hankintojen kriteeriksi, mikäli ne eivät kaikin osin sitä vielä ole, Sosiaalialan ilmastokäsikirjassa todetaan.
Satu Ranta-Tyrkkö toivoo, että Sosiaalialan ilmastokäsikirjassa esitetyt näkökulmat ja ideat otettaisi sosiaalialalla vastaan positiivisena haasteena ja virkistävänä keskustelunavauksena, jonka pohjalta jokainen voi alkaa kehitellä omia ideoitaan ja rakentaa ympäristöystävällisempää sosiaalialaa.
– Monissa kohdin kyse voi olla hoksaamisesta ja uudenlaisen asennon kokeilemisesta, yksin ja yhdessä. Toivon, että opas antaa eväitä sosiaalialan ilmastotyöhön, niin työssä kuin yksityiselämässäkin.
Sosiaalialan ilmastokäsikirja (pdf)
