SOSTE: Asiakasmaksujen erisuuruiset korotukset uhka yhdenvertaisuudelle
Monet kaupungit ovat tyytyneet indeksikorotuksiin terveydenhuollon asiakasmaksuissa. (Kuva: Ville Miettine)
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE arvostelee sote-asiakasmaksujen nykyistä tasoa ja kunnittaista vaihtelua.
– Nykyinen maksutaso ei vastaa lain tavoitetta maksujen kohtuullisuudesta eikä oikeudenmukaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Muutokset lisäävät riippuvuutta toimeentulotuesta ja vaikeuttavat työllistymistä, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo järjestön tiedotteessa.
SOSTE selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muutokset suurimmissa kunnissa ja alueilla. Selvityksessä oli mukana 108 kuntaa. niistä 20 ei toteuttanut tasokorotusta ja 66 kunnassa korotus toteutettiin täysimääräisesti.
Muissa selvityksen kunnissa korotus toteutettiin osittain. Korotukset perustuvat vuodenvaihteessa tehtyyn asiakasmaksujen enimmäismäärän 27,5 prosentin erilliskorotukseen. Korotusmahdollisuuden kautta hallitus tavoitteli 150 miljoonan euron lisäystä kuntien asiakasmaksutuloihin.
SOSTEn selvityksen mukaan asiakasmaksujen korotukset jakautuvat kuntien kesken epätasaisesti. Isot kunnat kuten Helsinki, Hämeenlinna ja Vantaa jättävät maksujen tasokorotukset toteuttamatta.
Samalla suuri joukko pieniä kuntia toimeenpanee korotukset täysimääräisesti. Maksut nousevat enemmän taajaman ulkopuolisilla alueilla, missä palvelujen saatavuus on jo valmiiksi heikompi.
– Kiristyvä maksupolitiikka johtaa enenevässä määrin eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvuun. On vaikea ymmärtää mitä tavoitetta palvelee se, että universaalien terveyspalveluiden asiakasmaksu vaihtelee asuinkunnan mukaan. Erisuuruiset asiakasmaksujen korotukset nakertavat yhdenvertaisuutta, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
– Järjestöihin tulee paljon yhteydenottoja siitä, että maksut muodostavat jo nyt osalle sairastavista suoranaisia esteitä välttämättömän terveydenhoidon saamiselle, Kiukas huomauttaa.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen
harkinta puuttuu
Paljon sairastavien ja pienituloisten tilannetta heikentää entisestään matkakorvausten leikkaukset sekä reseptilääkkeiden omavastuu. Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousi vuoden 2016 alussa 56 prosenttia ja lääkkeille säädettiin 50 euron alkuomavastuu.
Julkisten terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka vuonna 2016 on 691 euroa. Myös lääke- ja matkakustannuksilla on omat maksukattonsa, jotka ovat lääkkeille 610,37 euroa ja matkoille 300 euroa. Yhteenlaskettuna maksukatot ovat 1601,37 euroa.
Ruotsissa samantyyppinen yhteinen maksukatto on vain 472 euroa, noin kolmanneksen suomalaisesta.
– Leikkausten tavoitteena on nimenomaan ollut kerätä rahaa valtion kassaan. Toimissa ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Toiminta on kansanterveyden kannalta kestämätöntä, pääsihteeri Kiukas linjaa.
Tuleva sote- ja aluehallintouudistus saattaa muuttaa nykyistä maksutilannetta.
– Sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota suomalaisille tasavertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. On toivottavaa, että uudistuksen myötä myös maksut kohdistuvat tulevaisuudessa kansalaisille nykyistä tasa-arvoisemmin, pääsihteeri Vertti Kiukas toivoo.
