Kuva: Seppo Haavisto
Lapsiperheet kuuluvat kärsijöiden joukkoon, kun etuuksia on leikattu ja niiden verotusta kiristetty, selvitää SOSTEn teettämästä selvityksstä.

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana, selviää SOSTEn teettämästä selvityksestä. Sen mukaan tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, ja kärsijöinä ovat olleet työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat. Järjestö vaatii leikkausten kompensaatiota.

Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä, selvityksessä todetaan.

SOSTEn selvityksen mukaan edellisellä hallituskaudella 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on selvitysen mukaan heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

– Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina.

Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on SOSTEn selvityksen mukaan vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen.

SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Tulokset huolestuttavat

Sosiaalialan järjestöjä edustava SOSTEn mukaan eriarvoisuuden vähentämisen kannalta selvityksen tulokset ovat huolestuttavia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä, järjestössä katsotaan.

Pääsihteeri Vertti Kiukas kaipaa politiikkaan suunnanmuutosta ja esittää aiempien leikkausten kompensoimista.

– Perusturvan leikkaukset ovat heikentäneet yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilannetta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Leikkausten perusteena ja oikeutuksena käytettiin valtion talouden heikkoa tilannetta ja näkymää. Nyt näkymä on muuttunut, talous kasvaa. Jos hallitus haluaa pitää kaikki mukana, se peruu indeksien jäädytykset, pääsihteeri Kiukas sanoo.

Keskustelua tuloeroista hämää se, että tulokehitystä voi seurata joko prosentti- tai euromuutoksina. Aiemmin tänä vuonna tuli julki tieto, jona mukaan ylimmän tulodesiilin tulot ovat kasvaneet prosenteissa hitaammin kuin keskimäärin. Euroina erot ovat silti voineet kasvaa.

Selvitys on luettavissa täällä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä