Sote-alalta voimakasta kritiikkiä kehysriihen päätöksiä kohtaan – KT tyytyväinen linjauksiin
Kehysriihen päätösten pelätään mm. heikentävän hoitotyön houkuttelevuutta. Kuva: Ville Miettinen
Sote-alan järjestöt ja hyvinvointialueet ottavat kriittiseen sävyyn kantaa hallituksen kehysriihilinjauksiin.
Hallitus aikoo säästöjen ja henkilöstön riittävyyden parantamisen nimissä muun muassa keventää henkilöstömitoituksia, aikaistaa sote-alan järjestöihin kohdistuvia rahoitusleikkauksia, nostaa asiakasmaksuja, pidentää hoitotakuita sekä rajata sosiaalihuollon palveluvalikoimaa.
Sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali ry pitää henkilöstömitoitukseen liittyvän lainsäädännön poukkoilevuutta ja ennakoimattomuutta ongelmallisena. HALI muistuttaa, että kirjaus mitoituksesta laissa ei tuo säästöjä eikä lisää henkilöstöä.
– Henkilöstömitoituksen laskeminen ei saa hidastaa tai pysäyttää teknologiaratkaisujen ottamista osaksi henkilöstömitoitusta, HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen sanoo tiedotteessa.
Hallitus päätti aikaistaa hallitusohjelmaan kirjattuja leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin siten, että ensi vuonna järjestöjen määrärahoista leikataan 25 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 yhteensä 50 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa leikkauksia kaavailtiin vasta vuodelle 2027, tosin vielä nyt päätettyjä leikkauksia suuremmassa mittakaavassa.
HALI vaatii aikaistamisesta perusteellista vaikutustenarviointia ja tarkoin harkittua kohdentamista.
-Järjestöjen työllä on tärkeä ennaltaehkäisevä ja yhteisöllisyyttä lisäävä merkitys. Jos tämä työ heikkenee, kustannukset uhkaavat tulla hyvinvointialueiden maksettaviksi, Laitinen sanoo.
Mitoituksen alentaminen ”vastuutonta”
Myös hoitajajärjestö Tehy arvostelee voimakkaasti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen alentamista 0,7:stä 0,6:een. Tehy ihmettelee muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purran, ps., perustelua vähennykselle.
-Tiedotustilaisuudessa valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) perusteli mitoituksen laskemista ”henkilöstöpulalla”. Tosiasiassa vaikutus on päinvastainen, eli henkilöstöpula pahenee mitoituksen laskemisen takia, Tehyn tiedotteessa todetaan.
Tehy pitää päätöstä ”täysin vastuuttomana” ja arvioi muutoksen kuormittavan entisestään muita terveydenhuollon palveluita.
– Jos ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköissä ei ole riittävästi soteammattihenkilöitä, kuormittuvat ensihoito, päivystykset ja sairaaloiden osastot, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehyn pelkää uusien linjausten vähentävän sote-alan veto- ja pitovoimaa työntekijöiden keskuudessa. Samaa pelkää Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer.
-Hoitajien määrän vähentäminen vaarantaa merkittävästi asiakasturvallisuuden ja myös työturvallisuuden, ja liian pienellä henkilöstömäärällä rikotaan useita lakeja, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo tiedotteessa.
Sosiaalihuollosta säästäminen ”tuhoisaa”
Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustava Talentia puolestaan yllättyi siitä, että hallitus esitti kehysriihessä yllättäen muutoksia sosiaalihuollon ammattihenkilölain sisältöön ja aikatauluun, vaikka STM:ssä on vasta aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölait yhdistävä uudistus hallitusohjelman mukaisesti. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2026.
Talentian tiedotteen mukaan esitys herättää järjestössä epäuskoa, sillä järjestön mukaan sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., on tuonut ”jatkuvasti” esiin, että erillisratkaisuja ei tehdä, koska lakiin tehdään kokonaisuudistus.
Sosiaalihuollon palvelujen rajaus puolestaan aiheuttaa Talentiassa ”pöyristymistä”
– Sadan miljoonan euron säästöllä sosiaalihuollon palveluissa tulee olemaan tuhoisa vaikutus. Säästöjen sisällöstä tulee STM viestimään tarkemmin myöhemmin, mutta kyseessä on summa, jota ei voi saada kokoon ilman merkittäviä muutoksia palveluihin, jolloin asiakkaiden perusoikeudet saattavat vaarantua, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo tiedotteessa.
Tavoitteet voivat kääntyä itseään vastaan
Satakunnan hyvinvointialue julkaisi kehysriihen jälkeen tiedotteen, jossa käydään läpi kehysriihen antia ja vaikutusta käytännössä sekä hallituksen perusteluja linjauksille.
Tiedotteen mukaan sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen olisi edellyttänyt hoitotakuun kiristämistä. Nyt hallitus päätti löysentää takuita.
Hallituksen tavoittelema 100 miljoonan euron säästö asiakasmaksuja korottamalla voi jäädä tavoiteltua pienemmäksi, sillä aluevaltuustot päättävät maksuista, hyvinvointialue muistuttaa.
– Korkeat asiakasmaksut saattavat aiheuttaa sen, että hoitoon hakeudutaan hyvin myöhään tai ei laisinkaan, mikä saattaa vaikuttaa kustannuksiin päinvastaisesti asiakkaiden palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi.
Hoitajamitoituksen väljentäminen merkitsee hoitajien vähenemistä vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa.
– Nyt 20:tä vanhusta kohti pitää olla 13 hoitajaa. Jatkossa hoitajia on oltava 12. Tästä toimenpiteestä arvioidaan säästyvän 45 milj. euroa ja vuodesta 2028 alkaen 119 milj. euroa. Nämä summat tullaan vastaavasti vähentämään hyvinvointialueiden rahoituksesta, hyvinvointialue muistuttaa.
– Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028. Hyvinvointialueilla asiakkaiden palvelutarve samanaikaisesti kasvaa, joten 550 milj. euron vähennys vuonna 2028 ei ole realistinen.
KT näkee henkilöstötilanteen paranevan
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT puolestaan arvioi hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentämisen auttavan henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita.
KT tiedottaa olevansa tyytyväinen siihen, että hallitus päätti kehysriihessään joustavoittaa kunta- ja hyvinvointialaa koskevia velvoitteita, henkilöstömitoituksia ja -kelpoisuuksia.
KT:n tiedotteen mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen lasku 0,6:een helpottaa palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla. Lisäksi KT arvioi perusterveydenhuollon hoitotakuun väljentämisen auttavan lääkäripulasta kärsiviä alueita.
-On myönteistä, että myös sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä muutetaan siten, että sosiaalityöntekijöinä voivat toimia myös sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskelleet sosiaalityötä sivuaineena tai suorittaneet opintonsa avoimessa yliopistossa, KT:n tiedotteessa todetaan.
Ketä hyödyttää, että sosisalityöntekijänä voi toimia kuka vaan, esimerkiksi näyttelijä tai pappi? Kai niillekkin pitää palkkaa maksaa.
Missä tätä on valmisteltu ja kenen toimesta ja aloitteesta.
Nyt sosiaalityöntekijän töihin pääsee vaikka ei pääse edes yliopiston pääsykokeesta läpi!
Kumpi tästä kantaa poliittisen vastuun, Juuso vai Grahn- Laasonen vai Juuso?
Miksi Kuntaliitto antaa tukensa tälle? Onko Kuntaliitto tämän suhmuroinnin takana itse?