Uusi Malmin sairaala Helsingissä valmistui vuonna 2014. Sairaalasta on sittemmin löytynyt kosteutta. (Kuva: Sonja Eloranta)

Kuntien sote-investointeja ja -ulkoistuksia rajoittava väliaikainen laki saattaa astua voimaan jo heinäkuun alussa, arvioi ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä Kuntalehdelle.

Hallitus antoi esityksen väliaikaislaista eduskunnalle eilen.

– Ihan mahdollisuuksien rajoissa pitäisi olla, että eduskunta ehtii sen käsittelemään ennen lomataukoaan, Varhila sanoo.

Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi rajoitettaisiin pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.

Lailla on kiire, sillä sen avulla pyritään valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen.

Kiireen vuoksi ja myös lain tilapäisen luonteen takia esityksestä ei järjestetty normaalia laajaa lausuntokierrosta, vaan STM antoi kaikille julkisesti nettisivujen kautta 2,5 viikkoa aikaa antaa kirjallinen lausunto esityksestä. Lisäksi STM kutsui valikoidun joukon alan toimijoita kunnista, kuntayhtymistä ja palveluntuottajista kuulemistilaisuuteen viime viikolla.

Valmistelulle kritiikkiä

Tapa, jolla lakiesitystä pyydettiin arvioimaan, herätti arvostelua. Pietarsaaren kunta katsoi, että kunnon lausuntokierroksen sivuuttaminen ei ole hyvän hallintotavan mukaista menettelyä.

– Kuulemistilaisuuden pitäminen kutsuvierastilaisuutena ei ole asianmukainen demokratian näkökulmasta, todetaan puolestaan Virtain kaupungin lausunnossa.

Varhilan mukaan rajallista lausuntoaikaa on pohdittu oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa, ja se katsottiin riittäväksi menettelyksi määräaikaisen lain valmisteluun.

Lausunnoissa myös muistutettiin, että arviointia vaikeuttaa se, että muut sote-uudistuksen lakiluonnokset ovat vielä julkistamatta. Kuntaliitto piti lausunnossaan tätä hyvän lainsäädäntöjärjestyksen vastaisena.

Inarin kunta esitti, että väliaikaislain sisältö olisi voitu toteuttaa sote-järjestämislaissa siten, että kunnille jäisi muutosvaiheessa riski siirtymäaikana tehdyistä sopimuksista ja investoinneista, joita maakunta ei palveluiden järjestäjänä näkisi tarpeelliseksi omassa toiminnassaan.

Varhila korostaa, että rajoittava laki on tarpeen nimenomaan nyt, kun sote-järjestämislakia odotellaan.

– Samanaikaisesti, kun lakipaketti on julkistamatta, kunnat tekevät kiireellä ehkä myös harkitsemattomia investointeja tai ulkoistuksia. Nimenomaan siihen tilanteeseen halutaan pyrkiä, että tilanne rauhoittuu ja kaikilla osapuolilla on aikaa miettiä, mikä on järkevää ennen kuin uusi lainsäädäntö tulee voimaan, Varhila perustelee.

Tarkkaa tietoa tällaisessa valmistelussa olevista hankkeista ei ole. Karkea yleisarvio kokonaisarvosta on 4 miljardin euron tienoilla, ja hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa.

– On aiesopimuksia, osassa on urakkasopimukset tehtynä tai lapio lyöty maahan. Osa on vasta suunnittelupöydällä, Varhila kuvailee.

– Samanaikaisesti meidän pitäisi todella järkevästi, kokonaisvaltaisesti katsoa palveluverkkokonaisuus; missä aidosti on investointitarpeet olemassa.

Kuntaliitto: Tarpeeton laki

Kuntaliitto pitää koko lakiesitystä tarpeettomana, vaikka sen tavoite ja tarkoitus turvata soten yhdenvertaisuus ja taloudellinen tehokkuus uusissa hallintorakenteissa 1.1.2019 on ollut alun perin perusteltua.

– Ne kunnat tai kuntayhtymät, joiden toimenpiteitä on ollut tarkoitus kyseisellä sääntelyllä aikaisemmin estää, ovat jo pääsääntöisesti edenneet toimenpiteissä niin pitkälle, ettei annettava sääntely koskisi enää juurikaan näitä hankkeita, Kuntaliiton lausunnossa sanotaan.

– Mikäli ministeriöllä on tällä hetkellä konkreettisesti tiedossa hankkeita, jotka ovat ristiriidassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa ja joiden toteutuminen on tarkoitus kyseisellä lainsäädännöllä estää, niin olisi perusteltua, että ministeriö nyt asianmukaisesti yksilöisi kyseiset hankkeet. Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto muistuttaa.

Laki puuttuu kunnalliseen itsehallintoon

Useat kunnat kritisoivat sitä, että lakiesitys rajoittaisi merkittävästi kunnallisen itsehallinnon toteutumista.

Lausunnoissa toivotaan perustuslakivaliokunnan ottavan lakiesityksen käsittelyynsä, muun muassa Suomen Kuntajohtajat ry esittää tätä.

Kuntajohtajien mielestä väliaikaislaki on turhan byrokraattinen ja järeä keino nykytilanteessa.

– Lakiehdotuksen antamisella jo lähtökohtaisesti aliarvioidaan kuntien harkintakykyä tehdä järkeviä päätöksiä, mikä valitettavasti on omiaan lisäämään orastavaa luottamuspulaa valtion ja kuntien välillä yhteisen kehittämisen sijaan, yhdistys näkee.

Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä pitää itsehallintoasian herättämää kritiikkiä odotettuna.

– Kyseessä on kuitenkin lyhytaikainen, määräaikainen asia, eikä siinä ketään kielletä lähtökohtaisesti investoimasta, hän muistuttaa.

– Tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja tavoitteena on todella ison uudistuksen läpivieminen.

Jokinen kiittelee luonnoksesta annettua käytännönläheistä palautetta, jolla esitystä on selkiytetty.

– Olemme sen perusteella täsmentäneet terminologiaa ja paremmin kuvaamaan yksityiskohtaisesti, mihin laki kohdentuu.

Viiden miljoonan raja pysyi

Useissa lausunnoissa muistutettiin, että ilman poikkeuslupaa sallittavien investointien raja, 5 miljoonaa euroa, on aivan liian alhainen.

Kuntaliitto pitää poikkeuslupaan tarvittavia perusteita väljästi ja tulkinnanvaraisesti määriteltyinä.

– Jopa ennakoimattomat korjaustarpeet voivat ylittää viiden miljoonan euron rajan. Toiminta voi keskeytyä tai sen jatkaminen viivästyä, ellei korjauksia voida poikkeusluvatta suorittaa, PHSOTEY:n lausunnossa sanotaan.

Kuntayhtymä pelkää lain käytännössä lopettavan investoinnin kriittiseksi kahden ja puolen vuoden määräajaksi.

– Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ei sisälly korjausvelkaa. Julkisten kiinteistöjen korjausvelka on merkittävä eikä sen hoitaminen voi tapahtua vuosikorjausinvestoinnein, PHSOTEY katsoo.

Jokinen myöntää, että viiden miljoonan raja on eräänlainen kompromissi. Varhilan mukaan asiasta keskusteltiin kuulemistilaisuuden jälkeen, mutta rajan muuttamista ei lopulta nähty tarpeelliseksi.

Ymmärtäjiäkin löytyi

Pelkkää kritiikkiä lakiesitys ei kerännyt. Sen pohjimmaisia tavoitteita pidettiin useissa lausunnoissa hyvinä.

Eksote piti lain säätämistä perusteltuna nykytilanteessa eikä löytänyt huomautettavaa pykälissä.

Vaasan kaupunki piti hyvänä, että rakennusten käyttöoikeuksiin ja yksityisten tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi ehto, joka antaisi järjestämisvastuussa olevalle mahdollisuuden irtisanoa sopimus 12 kuukauden irtisanomisajalla vuoden 2019 aikana.

– Maakunnilla tulee olla jatkossa mahdollisuus tarkastella koko palvelukokonaisuutta ja arvioida palvelujen järjestämisen kannalta sopimattomat sopimukset, Vaasa näkee.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn ensi viikolla.

Lausuntoyhteenveto STM:n verkkosivuilla

Lisää lakiesityksestä Kuntalehdessä: Hallitus yrittää estää sote-investoinnit ja ulkoistukset

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Avatar Asukkaitten valtuustojen 100-prosenttinen itsehallinto on säädetty perustuslaissa sanoo:

    Asukkaitten verotusoikeus-itsehallinto (PL 121 §) — järjestämispäätökset, tuotantopäätökset, budjettipäätökset, rahoituspäätökset — kuuluvat 18 maakunnan (sairaanhoitopiirin) sisään jääville itsehallinnollisille asukkaille, joilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseksi verotusoikeus. Valtiolla on vastuu soten rahoitusperiaatteesta Suomen kuntien asukkaitten itsehallinnon ja kaikkien kuntien asukkaitten saamien palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Sipilän hallitus toimii näiden periaatteiden vastaisesti soten päälinjauksissa. Poliittisessa retoriikassa käytetään perustuslakia kiertäviä ilmaisuja, kuten edellisellä kaudella 2011—2015. Silloin linjauksia ymmärrettiin muuttaa. Tosin huonoin tuloksin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*