Kuva: Seppo Haavisto
Eduskunta painaa sote-kaasua pohjaan vaalikauden viime metreillä, kuten eduskunnassa tehtiin myös neljä vuotta sitten.

– Näyttää siltä että sote halutaan runnoa väkisin ennen vaaleja läpi. Poliittisilla puolueilla pitäisi olla uskallusta kohdata sote-asia myös vaalikentillä.

Näin tuumi hitusen reilut neljä vuotta sitten Kouvolan silloinen kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, nykyinen Kuntaliiton yhteysjohtaja.

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten sote-uudistusyritys oli tuolloin loppusuoralla. Kalkkiviivoilla nähtiin hyvin samantapaista etenemistä kuin viime päivinä ja viikkoina on nähty: perustuslakivaliokunta vaati lakiesitykseen muutoksia, sote-valiokunta ei antanut periksi, vaikka se sai aikataulullisesti mahdottoman tehtävän pöydälleen. Salailu ja laatikkoleikit kiukuttivat, esitystä yritettiin tunkea kiivaasti perustuslain seulasta läpi.

Lopulta perustuslakivaliokunta totesi lakiesityksen perustuslain vastaiseksi ja että se pitää valmistella uudestaan. Valiokunnan mukaan esitetty malli, jota lopussa valmisteltiin parlamentaarisesti, tyssäsi muun muassa siihen, että se ei toteuttanut perustuslaissa edellytettyä kansanvaltaisuutta. Hallitus suunnitteli suuria kymmenien kuntien kuntayhtymäalueita, ja loppusuoralla väännettiin vielä kuntien asemasta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Aikataulussa elettiin hurjassa vauhdissa, lausuntoja pyydettiin melkein lennosta. Päivälleen neljä vuotta sitten Kuntalehti uutisoi sote-valiokunnalta Kuntaliiton kautta kuntiin lähetetystä lausuntopyynnöstä. Pyyntö lähetettiin maanantaina, lausuntoja kunnilta odotettiin keskiviikoksi.

Uudistuksen tyssääminen otettiin Kuntaliitossakin vastaan helpottuneena.

– Sote-lainsäädäntö tulee valmistella huolellisesti ja avoimesti. Lain pitää turvata samanaikaisesti kuntalaisten demokraattiset oikeudet sekä laadukkaat ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kuntia on kuultava asianmukaisesti valmistelun eri vaiheissa. Valmistelussa tulee olla parlamentaarinen pohja ja laaja-alainen asiantuntijapanos, Kuntaliitto lausui 5.3.2015.

Parlamentaarisen valmistelun vaatimus uudella hallituskaudella on kuulunut sieltä täältä myös viime päivinä. Samoin Lamminmäen tuolloin antama kommentti uudistuksen ”runnomisesta” on kuultu myös viime päivinä.

Muutkin keväänä 2015 keskustelussa olleet ongelmat kuulostavat kovin tutuilta viime päiviltä, viikoilta ja kuukausilta.

– Pitää ihmetellä demokratiaosaamista sote-uudistuksen valmistelussa. Esitysten kelpoisuutta perustuslain kannalta olisi voitu arvioida kunnolla jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Sote-uudistus puhuttaa vielä vaalikampanjan aikana, vaalitutkija Sami Borg sanoi Kuntalehdelle 18.3.2015.

”Prosessi saanut outoja piirteitä”

Neljän vuoden takaisesta on menty vain pahempaan suuntaan niin prosessin kuin sisällön osalta, Lamminmäki arvioi nyt.

– Silloin vielä eduskunta ja hallitus kuuntelivat selkeästi perustuslakivaliokunnan näkemyksiä asiasta. Nyt mennään runnomalla eteenpäin. Välillä ajattelee, ollaanko Suomessa vai Unkarissa, Lamminmäki sanoo ja viittaa mm. perustuslain jäämiseen pieneen rooliin muiden poliittisten päämäärien korostuessa

– Prosessi on saanut uusia ja vieraitakin piirteitä, demokratian kannalta outojakin piirteitä, jotka herättävät vakaviakin kysymyksiä.

Tämän hallituskauden lainvalmistelua Lamminmäki kuvailee ajoittain järkyttäväksi.

– Vahva poliittinen ohjaus taustalla vaikutta enemmän sisältöön kuin asiantuntijamietinnöt.

– Toisaalta täytyy muistaa, että neljä vuotta sitten ei ollut edes valinnanvapautta keskustelussa. Ja nyt monet ongelmat liittyvät nimenomaan valinnanvapauteen.

”Kunnat joutumassa maksajiksi”

Lamminmäkeä hirvittää uudistukselle mahdollisesti koituva hintalappu. Hän epäilee, että tavoitellun kolmen miljardin euron kustannustenhillinnän sijaan edessä on miljardien lisälasku. Epäilyn taustalla on muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan näkemys, Lamminmäki sanoo.

Tähän vaikuttaa Lamminmäen mukaan mm. perustuslakivaliokunnan vaatimus maakunnan liikelaitoksen kriisivalmiuden vahvistamista.

– Se tarkoittaa lisää kustannuksia. Ja maakunnan rahoitusasemaan liittyvät tarkennukset tarkoittavat käytännössä, että uudistuksen hinta tulee entisestään kasvamaan.

– Kunnat joutuvat maksumiehiksi viime kädessä. Kuntien valtionosuuksien supistamisen kautta käytännössä rahoitetaan uutta hallintoa.

Tämä huoli on kasvanut neljän vuoden aikana, Lamminmäki sanoo. Talvella 2015 kunnissa kuohutti hallituksen esittämän uudistuksen vaikutuksen veronkorotuspaineeseen.

Neljä vuotta sitten tilanne oli kuntatalouden kannalta kuitenkin aivan toisenlainen, Lamminmäki muistuttaa.

– On tullut valtavia julkisen talouden riskejä näiden esitysten kautta pöytään, hän viittaa nykyhetkeen.

Perustuslakiongelmat taas pitkään tiedossa

Neljä vuotta sitten uudistuksen kariuduttua perustuslakivaliokunnan tuolloinen puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd., arvioi, että uusi sote-palvelujen järjestämisen malli olisi rakennettavissa muutamassa kuukaudessa.

Lehtien pääkirjoituksessa toivottiin, että sote-uudistuksen suunnittelu jatkuisi saman tien ja hieman eri suunnalla.

Hallituksen toiminta sai kritiikkiä: Pohjalainen näki soten tyssänneen valtapeliin ja vaati kansalaista keskiöön uuden soten suunnittelussa. Kouvolan Sanomat arvosteli sote-uudistuksen loppusuoraa talvella 2015 ”arvottomaksi menneeksi näytelmäksi”. Keskisuomalainen pelkäsi sähellyksen vieneen kansalaisten uskon lainvalmisteluun.

– Valmistelun virheistä on otettava opiksi. Hallituksen esityksen perustuslailliset ongelmat tulivat julki jo viime kesänä. Miksi lain valmistelua ei muutettu silloin heti? ihmetteli puolestaan Karjalainen.

Tuttu ihmettely viime viikoilta sekin.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*