Kuva: Seppo Haavisto
Järjestöt myyvät sote-uudistuksen myötä palvelujaan suoraan asiakkaille eikä kunnille.

Kun selvityshenkilö Tuija Brax luovutti raporttinsa järjestöjen roolista maakunta- ja sote-uudistuksessa, tuli selväksi, että kysymys ei ole olemassaolevien järjestöjen edunvalvonnasta, vaan pallo lentää monessa yhteydessä kolmanteen sektoriin päin.

Sekä Brax että raportin vastaanottanut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., näkevät järjestöjen roolin sote-kentällä tärkeäksi, ja tavoitteena on varmistaa, että niillä on muuttuneessa tilanteessa kunnolliset toimintaedellytykset. Se kuitenkin edellyttää myös järjestöiltä sopeutumista ajan muutoksiin, joista sote-uudistus ei ole ainoa.

Brax korostaa, että järjestökenttä on hyvin moninainen. Osa järjestöistä elää ajan mukana, mutta osa ei ole valmistautunut mukautumaan uudistuksiin.

– Toivottavasti loputkin heräävät, Brax sanoo.

Järjestöille toimitusjohtaja

Hän ehdottaa muun ohella yhdistyslakiin muutosta, jonka mukaan järjestötkin voisivat palkata itselleen toimitusjohtajan. Monessa järjestössä on suuri omaisuus ja paljon taloudellista toimintaa, jonka hallitseminen maallikkovapaaehtoisille voi olla liian rankkaa.

Brax muistuttaa, että osa järjestöistä on jo itse todennut, että haasteet ovat liian suuret ja palvelutuotantoa on myyty.

Toisaalta molemmat uskovat, että kasvavat markkinat voivat houkutella myös uusia järjestöjä sekä nykyisiä laajentamaan toimintaansa.

Järjestöjen sote-keskuksistakin on puhuttu, mutta Braxin mukaan näyttää selvältä, että sellaisia ne eivät perusta.

Järjestöissä elettävä ajan mukana

Brax toivoo, että järjestöt suhtautuvat ajan muutoksiin aktiivisesti. Hän ehdottaa, että järjestöjen omistajaohjausta voitaisiin tukea julkisista varoista, vaikka varsinaista palvelutuotantoa ei voida tukea.

Saarikko suhtautuu ajatukseen positiivisesti.

Molemmat muistuttavat, että sote-uudistus ei ole ainoa järjestöjä koskeva ajankohtainen muutos. Rahapelivoittovarojen jakamista koskevat uudet säädökset vaikuttavat jo nyt ja peliriippuvuuden rajoittamiseksi on vireillä hankkeita, jotka saattavat johtaa järjestöille jaettavien rahavirtojen vähenemiseen.

Saarikon mukaan järjestöjen on muutenkin elettävä ajan mukana, osallistumisen muotoja uudistettava, hän esittää, ja perustelee näkemystään muun muassa järjestöaktiivien ikärakenteella. Nuoret eivät ole kovin vahvasti edustettuina.

Saarikko näkee eräänä järjestöjen tehtävänä huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan sellaisia tehtävistä, joita julkinen sektori ei syystä tai toisesta hoida.

Ne voivat myös luoda uutta. Saarikko mainitsee esimerkkinä omaishoidon järjestössä kehitetyn tukipalvelun, josta on tullut lakisääteistä.

Asiakkaat kuntien sijaan

Brax muistuttaa, että merkittävä osa järjestöjen palvelutuotannosta tapahtuu nykyisin niin että kunnat ostavat järjestöiltä palveluja, eli käytännössä palveluja myydään tarjouskilpailuissa.

Uudistuksen myötä palvelun valinnasta päättää asiakas eikä kunta, ja hintakilpailun sijaan tai rinnalle tulee mustakin argumentteja, joiden perusteella asiakas valitsee palvelujaan.

Järjestö voi kehittää itselleen omaa profiilia, johon sisältyy esimerkiksi ihmisläheisyys ja paikallisuus.

Pelkona kuntarahoituksen loppuminen

Järjestökentän suuri huoli on väliinputoaminen rahoituksessa kuntien ja maakuntienväliin. Tähän asti niiden yhteistyökumppaneita ovat olleet kunnat ja kuntayhtymät. Maakuntauudistuksen myötä osa niiden toiminnoista liittyy enemmän kuntien, osa maakuntien toimialaan.

Pelkoa koetaan erityisesti siitä, että kunnat eivät koe tehtäväkseen enää rahoittaa järjestöjen toimintaa, kun sote-vastuu siirtyy maakunnille.

– Tästä on jo viitteitä, sanoo Brax.

Merkittävä osa järjestöjen työstä on kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, joka kuuluu vastakin kuntien toimialaan. Silti kunnissa voi houkutella ajatus säästää järjestöjen tukemisessa – kuten muussakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä – koska koetaan, että hyödyn siitä saa maakunta sote-kustannusten säästöinä, eikä kunta.

Sekä Brax että Saariko korostavat järjestöjen roolia ja näkevät niiden toiminnan olennaiseksi myös kuntien kannalta. Toive on, että kunnat vastaisuudessakin rahoittavat järjestöjen toimintaa.

Kaksijakoisuus tiedostettava

Väliinputoamisen lisäksi haasteena on järjestökentän kaksijakoisuuden tiedostaminen. On sekä yleistä vapaaehtoistoimintaa, kuten vertaistukea, että markkinoilla toimivaa palvelutuotantoa.

Brax muistuttaa, että myös maakunnissa on eroja. Jokin toiminta, esimerkiksi elintapaneuvonta, voi jossakin maakunnassa olla valinnanvapaudenpiirissä olevaa, siis kaupallisilla markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, jossakin taas sitä hoidetaan muuten.

– Järjestöissä pitää tietää, mistä toiminnasta missäkin maakunnassa on kysymys. Maakunnissa pitää olla selvä listaus, mistä asian näkee.

Mutta oleellista on, että järjestön sisällä osataan tehdä rajanveto vapaaehtoistoiminnan ja markkinoilla tapahtuvan toiminnan välillä.

Raja on tärkeä erityisesti siksi, että julkisesti tuettu järjestötoiminta ei saa tukea taloudellisesti sitä toimintaa, joka kailpailee markkinoilla.

Ongelmatilanteita tai ratkaistavia kysymyksiä tulee joka tapauksessa, kun yhdistykset ja palveluntuottajat tekevät yhteistyötä.

Viranomaisille ohjeita

Vaikka järjestöjä patistetaan uusiutumaan ja varautumaan muutoksiin, päävastuu yhteistyön toimimisesta jää viranomaisille. Heille asetetaan raportissa runsaasti tavoitteita. Raportissa ei jätetä asioita pelkästään hyväntahtoisuuden ja viranomaisten aktiivisuuden varaan, vaan Braxilla on pitkä lista, jolla konkretisoidaan järjestöjen roolia ja yhteistyötä sekä kuntien että maakuntien kanssa.

Raportissa lähdetään siitä, että yhteistyöllä on selkeät konkreettiset muodot, kuten määritellyt yhteistyötahot, sekä mukanaolo esimerkiksi palvelulupauksissa ja asiakassuunnitelmissa.

Brax nostaa esiin mahdollisuuden, että sote-keskuksista voitaisiin antaa lähete myös järjestön palveluihin. Näin järjestöjen työtä sekä arvostettaisiin että integroitaisiin prosessiin.

Ei muutoksia lakiesityksiin

Braxin selvitystyön tuloksia on väliraportin ja työprosessin myötä ja hyödynnetty, kun hallitus on muokannut eduskunnalle antamiaan esityksiä. Saarikon mukaan raportti ei tässä vaiheessa anna aihetta uusiin muutoksiin lakiesityksissä.

Suuri osa Braxin esityksistä on molempien mielestä toteutettavissa uudistuksen toimeenpanon yhteydessä.

Tuija Brax on Sydänliiton pääsihteeri ja entinen oikeusministeri sekä pitkäaikainen vihreiden kansanedustaja.

 

Selvityshenkilö Braxin raportti kokonaisuduessaan on täällä

Ministeri Saarikon blogi aiheesta täällä

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*