Sote-uudistus näkyy hankintavalituksissa
Kuva: Laura Oja
Erityisesti erikoisemmalla alalla, kuten eläintarhassa, hankintoja voi olla todella vaikea määritellä etukäteen, sanoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström.
Markkinaoikeus ratkaisi vuonna 2017 yhteensä 799 asiaa, joista hankintavalituksia oli 496, kertoo ylituomari Kimmo Mikkola.
Tilastoa ei ole, mutta Mikkolan arvion mukaan merkittävä osa hankintavalituksista kohdistuu kuntiin ja erilaisiin kuntayhtymiin.
– Valituksia tehdään sekä palveluiden että tavaroiden hankinnoista.
Mahdollinen sote-uudistus näkyy jo hankintavalituksissa.
– Vaikuttaa siltä, että kunnissa ja kuntayhtymissä varaudutaan jo sote-uudistukseen tekemällä uudenlaisia järjestelyjä, joista kärkkäästi valitetaan, Mikkola sanoo.
Hän nostaa esiin kolme tavanomaista valitusperustetta. Toiseksi valintaprosessissa jäänyt väittää, että voittaneen tarjous on tarjouspyynnön vastainen. Toisessa käytetyssä perustelussa valittaja väittää, että tarjouspyyntö on epäselvä. Kolmas yleinen väite on, että pisteytys on laskettu virheellisesti.
Hankintavalituksista hyväksytään noin 20 prosenttia. Hankintavalitusten keskimääräinen käsittelyaika on 7,4 kuukautta.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteteen valitetaan noin kymmenessä prosentissa markkinaoikeuden käsittelemistä tapauksista.
Turun hankinta- ja logistiikkajohtaja Fredrik Lindström kertoo, että uuden hankintalain astuttua viime vuonna voimaan valitusten määrä lisääntyi.
– Yleensä on pärjätty ihan hyvin, vastaa Lindström kysymykseen, ovatko Turun hankintapäätökset pitäneet oikeuskäsittelyssä.
Jotkut väittävät, että valitusten määrä olisi laadun mittari.
-Periaatteessa ehkä niinkin, mutta aina kun laki muuttuu, haetaan tulkintoja. Sama prosessi oli, kun julkisuuslakiin tehtiin tarkennuksia, hän muistuttaa.
Lindströmin mukaan vastapuoli on hakenut linjauksia uuden hankintalain mukaisesti.
-Se on ihan normaalia toimintaa. Oikeus vasta ratkaisee toimintatavat, sen miten laki toimii.
Lue koko juttu hankintojen hankaluuksista tuoreesta Kuntalehdestä.
