Suomalaiset toivovat sote-uudistukselta sujuvia palveluja ja vahvoja peruspalveluja
Kuva: Ville Mietttinen
Suomalaiset odottavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, sujuvia palveluja, joissa tieto liikkuu ammattilaisten välillä sekä vahvoja peruspalveluja.
Nämä tavoitteet nousivat kärkeen yli puolella vastaajista laajassa FinSote-väestökyselyssä, jossa ihmisiltä kysyttiin sote-palvelujen uudistamisesta. Yli puolet vastaajista nosti ne kolmen tärkeimmän uudistamistavoitteen joukkoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä väestö odottaa palvelujärjestelmän uudistukselta ja millaisia eroja odotuksissa on eri väestöryhmien tai alueiden välillä. Vastaajille esitettiin joukko uudistuksen eri vaiheissa esitettyjä tavoitteita, joista heitä pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä.
– Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeisillä tavoitteilla on väestön vankka tuki ja että suomalaiset pitävät tärkeinä palvelujärjestelmän uudistamiselle alun perin asetettuja tavoitteita yhdenvertaisista, vahvoista ja integroiduista palveluista, tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto THL:stä sanoo tiedotteessa.
Erityisesti palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja peruspalveluiden vahvistamista arvostettiin laajasti eri väestöryhmissä. Myös kustannusten kurissa pitämistä pidettiin tärkeänä, sillä noin puolet nosti kustannuskurin tärkeimpien uudistamistavoitteiden joukkoon.
Valinnanvapauden lisäämisen nosti tärkeimpien uudistamistavoitteiden joukkoon neljännes vastaajista, oman vastuun lisääminen terveydestä ja hyvinvoinnista oli kolmen tärkeimmän tavoitteen joukossa noin joka kymmenennellä.
Eroja vastaajaryhmittäin
Tutkimustulosten mukaan naiset nostivat miehiä useammin palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon. Sujuvia palveluja pitivät tärkeänä muita useammin alle 74-vuotiaat kuin sitä vanhemmat sekä työssä käyvät, korkeammin koulutetut ja myös kaupunkilaiset verrattuna maaseudulla asuviin.
Taloudellisia vaikeuksia kokeneet nostivat sujuvat palvelut muita harvemmin kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon.
Vahvoja peruspalveluita piti tärkeänä erityisesti naiset, alle 55-vuotiaat ja taloudellisia vaikeuksia kokeneet vastaajat. Kustannuskuria taas arvostivat erityisesti miehet, 74 vuotta täyttäneet ja vähemmän koulutetut. Pitkäaikaissairaat ja terveyspalveluja käyttäneet sen sijaan valitsivat muita harvemmin kustannuskurin kolmen tärkeimmän uudistamistavoitteen joukkoon.
Valinnanvapauden sekä myös oman vastuun lisäämistä pitivät tärkeänä erityisesti miehet ja 75 vuotta täyttäneet.
Tutkimuksessa väestöryhmittäiset erot yhdenvertaisuuden arvostuksessa olivat suhteellisen pienet. Tutkijoiden mukaan palvelujen yhdenvertainen saatavuuden merkitys väestön odotuksissa palvelujärjestelmäuudistukselta näyttää jopa lisääntyneen verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin, vaikka menetelmälliset erot vaikeuttavat osin vertailua.
Myös maakunnittaisessa tarkastelussa enemmistö kaikissa maakunnissa nosti yhdenvertaisuuden tärkeimpien uudistamistavoitteiden joukkoon, mutta yleisimmin yhdenvertaisuutta pidettiin tärkeänä Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, ja harvimmin Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.
Sujuvat palvelut, joissa tieto kulkee ammattilaisten välillä, oli tärkeimpien tavoitteiden joukossa useimmiten Pirkanmaalla (60 %), Uudellamaalla (59 %) ja Varsinais-Suomessa (56 %) ja harvimmin taas Pohjanmaalla (45 %) , Kainuussa (49 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (50 %)
Peruspalvelujen vahvistamista odotettiin uudistukselta useimmiten Pohjanmaalla (68 %), Etelä-Pohjanmaalla (57 %) ja Varsinais-Suomessa (56 %), harvimmin taas Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (molemmissa 50 %) sekä Pohjois-Savossa (51 %).
Yhtenäisiä hoito- ja palvelukäytäntöjä pidettiin tärkeimpinä tavoitteina useimmin Lapissa (47 %), sekä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmalla (44 % kummassakin), harvimmin taas Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla (37 % kummassakin) sekä Uudellamaalla (35 %). Kolmen kärkimaakunnan erot kolmen peränpitäjämaakuntaan yhtenäisten hoito- ja palvelukäytäntöjen suositummuudessa olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä myös kun muiden taustatekijöiden vaikutus otettin huomioon.
Valinnanvapaus nostettiin tärkeimpien tavoitteiden joukkoon useimmin Kymenlaaksossa (29 %), Etelä- Karjalassa (27 %) ja Kanta-Hämeessä (26 %), harvimmin Pohjois-Savossa (22 %) sekä Lapissa ja Keski-Suomessa (21 % kummassakin).
Julkisilla vahva kannatus
Sote-uudistusta on yritetty jo useamman hallituskauden ajan pääsemättä lopulliseen maaliin. THL korostaa, että palvelujärjestelmän uudistaminen on edelleen tarpeen.
Uudistustarpeen taustalla ovat hajautunut kuntajärjestelmä, ongelmat hoitoon ja palveluun pääsyssä erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä väestön ikääntymiseen ja sen myötä kasvavaan palvelutarpeeseen liittyvät haasteet.
– Julkisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla näyttää olevan vahva kannatus Suomessa. Kun järjestelmän uudistamista suunnitellaan jatkossa, täytyy lähtökohtana pitää väestölle tärkeitä tavoitteita, jotta luottamus järjestelmään ja halukkuus pitää sitä yllä verovaroilla säilyisivät, Aalto toteaa.
Tutkimuksen kirjoittajat ovat tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto, tutkimuspäällikkö Kristiina Manderbacka, johtava asiantuntija Anu Muuri, tutkimuspäällikkö Timo Sinervo tutkimusprofessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Tämäkin on totta. Euroopan Unioni teki vuonna 2005 Valkoisen kirjan. jossa todettiin mm., että Suomi harmaantuu kaikkein eniten Euroopassa. Selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelä jätti 14.6.2006 silloiselle Matti Vanhasen hallitukselle Vanhustenhoidon valtakunnan tason selvityksen. Vanhustenhoidossa käydään nyt kiivasta keskus-telua. Kivelä nosti siis jo vuonna 2006 raportissaan vanhustenhoidossa olevat puutteet ja tarvittavat parannusehdotukset. Liian vähän henkilökuntaa, liian paljon lääkkeitä, vanhuksen tarvitsema oikea hoitopaikka ei ole taattu, henkilökunnalle lisää koulutusta ja korvamerkityt Valtionosuudet vanhustenhoitoon ja valtion ohjauksen edelleen tiukentaminen. Esitykseen sisältyi myös Vanhusasiamies. Aikaan on siis ollut lähes 13 vuotta laittaa Vanhustenhoito kuntoon ja vanhuspalvelulakiin tarvittavat muutokset, hoitajamitoitus vähintään 0,7.