Suomalaisvauvoja syntyy yhä vähemmän ja vähemmän – Pohjoismaista Suomessa oli selkeästi matalin kokonaishedelmällisyys
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,26 vuonna 2023. (Kuva: Pixabay)
Pohjoismaissa syntyneiden lasten määrä väheni 8,3 prosenttia vuonna 2022. Tämä oli suurin vuosikohtainen muutos lasten määrässä yli viiteenkymmeneen vuoteen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL maanantaina 25. maaliskuuta julkaisemassaan uutisessa.
Myös kokonaishedelmällisyys laski kaikissa Pohjoismassa vuonna 2022. Suomessa oli kaikista Pohjoismaista selkeästi matalin kokonaishedelmällisyysluku 1,32. Korkein se oli Islannissa (1,59) ja Tanskassa (1,55).
Kokonaishedelmällisyys on laskenut myös muualla Euroopassa. Euroopan alhaisimmat kokonaishedelmällisyysluvut olivat vuonna 2022 Maltalla (1,08) sekä Espanjassa (1,16). Euroopan korkein kokonaishedelmällisyys oli Ranskassa 1,79.
– Suomessa hedelmällisyysluku alenee edelleen, Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan se oli 1,26 vuonna 2023, kertoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
Synnyttäjät ovat Pohjoismaissa yhä vanhempia. 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus 26,4 prosenttia oli vuonna 2022 korkein Suomessa, kun muissa Pohjoismaissa prosenttiosuus oli 20,0–24,3. Synnyttäjien korkeampi ikä on THL:n mukaan yhteydessä moniin synnytykseen liittyviin riskeihin ja toimenpiteisiin sekä kokonaishedelmällisyyslukuun.
Kuva: THL, Pohjoismaiset perinataalitilastot 2022.
Synnytyssairaaloita on lakkautettu
Synnytyssairaaloita on suljettu kuluneen vuosikymmenen aikana kaikissa Pohjoismaissa. Eniten synnytyksiä sairaalaa kohti on Tanskassa ja Ruotsissa, keskimäärin noin 2300 synnytystä, ilmenee Pohjoismaisesta perinataalitilastosta 2022.
Vaikka sairaalakohtainen synnytysten määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut kaikissa Pohjoismaissa, laskeneen syntyvyyden vuoksi oli se Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2022 hieman pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
Kuva: THL, Pohjoismaiset perinataalitilastot 2022.
