Tampereen kehyskunnat vastustavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnosta. Kuntien mukaan esitetty sote-uudistus ajaa hyvin toimivat kunnat ahdinkoon.

Kuntien mielestä luonnos on puutteellinen ja tulkinnanvarainen.

-Toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole, joten lakiluonnos vaatii uuden valmistelun, kunnat sanovat kannanotossaan.

Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden kuntien edustajat tapasivat keskiviikkona eduskunnassa eduskuntaryhmien jäseniä, joille he esittivät kannanottonsa.

– Emme luonnollisesti saaneet lupauksia, mutta ymmärrystä löytyi. Varsinkin suurimmissa ryhmissä nähdään, että rahoitusongelmaan pitää löytyä ratkaisuja, Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia, sd., sanoi eduskuntavierailun jälkeen.

Lakiluonnoksen keskeisimmät ongelmat liittyvät kuntien mukaan perustuslaillisuuteen ja kuntien itsehallintoon. Esitetty järjestämislaki kaventaa niiden mielestä merkittävällä tavalla perustuslain 121 §:n mukaista asukkaiden itsehallintoa, oikeutta verotuloihinsa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta.

– Lakiluonnos synnyttää käytännössä kuntien rinnalle toisen paikallisen hallinnon tason, joka lisää byrokratian kustannuksia ilman suoraa kansalaisvalvontaa, kunnat toteavat.

Kuntien mukaan lakiluonnoksessa kuntien vaikutusmahdollisuus omaan itsehallintoonsa kuuluvassa asiassa ei ole tosiasiallinen, vaan perustuu näennäiseen ja epäsuoraan edustukseen toimielimessä. Silti kunnilla säilyy juridinen ja taloudellinen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista.

– Ehdotus kaventaa merkittävästi paikallisdemokratiaa. Päätöksenteon lisäksi myös palvelut voivat karata kauas. Uudistuksen vaikutus kunnalliseen itsehallintoon tulee selvittää uudistuksen kokonaisvaikutusten arvioinnissa, kannanotossa sanotaan.

Maksuosuuden pitää perustua tosiasiassa järjestettyihin ja tuotettuihin palveluihin

Luonnoksessa esitettyä laskennallista rahoitusjärjestelmää tulee Tampereen kehyskuntien mukaan muuttaa siten, että kuntien maksuosuus perustuu kunkin kunnan asukkaille tosiasiassa järjestettyjen ja tuotettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin.

Tampereen kehyskunnat vaativat, että uudistuksen kuntakohtaiset taloudelliset vaikutukset selvitetään ja julkistetaan, ja että kunnilla on oltava mahdollisuus antaa niistä lausuntonsa ennen lakiluonnoksen jatkokäsittelyä.

– Nyt esitetyllä tavalla kuntien taloudellisesta päätösvallasta on siirtymässä 2/3 sosiaali- ja terveysalueille.

Rahoitusmalli johtaa kehyskuntien mielestä siihen, että kuntien asukkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan veronmaksajina: hyvin toimivien kuntien asukkaiden veroprosentit nousevat ja muiden kuntien veroprosentit voivat laskea.

– Monilla kunnilla ei ole veroprosentin korotuksesta, lisävelan ottamisesta ja jäljelle jäävien toimintamenojen supistamisesta huolimatta edellytyksiä vastata muista lakisääteisistä tehtävistä, kuten päivähoidosta, perusopetuksesta tai kirjastopalveluista, jotka ovat myös perustuslailla turvattuja perusoikeuksia.

Kunnat toteavat, että tuotantorakenteiden muuttaminen lakiluonnoksen edellyttämässä aikataulussa on epärealistinen. Lisäksi lakiluonnos katkaisee sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteyden muihin kuntapalveluihin.

– Integraatiota tulee syventää ensisijaisesti kunnallisissa peruspalveluissa terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyä painottaen.

Kunnat huomauttavat myös, että tietotekniikka-, tukipalvelu- ja fuusiokustannusten arviot puuttuvat luonnoksesta, samoin henkilöstön näkökulmaa on käsitelty niiden mukaan puutteellisesti.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*