Korona
Kuva: Pixabay

Hoitajapula on noussut jälleen keskusteluun ruuhkautuneiden koronatestijonojen vuoksi. Kun joissain maissa on ongelmana laboratoriotilojen ja -osaamisen puute, Suomessa puuttuu henkilökuntaa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) laboratorio pystyy selvittämään noin 4 000 koronatestiä vuorokaudessa, mutta samassa ajassa ehditään ottaa vain noin 2 500 näytettä. Näytteenottajia tarvittaisiin siis lisää.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on huomauttanut Helsingin Sanomille, että kyse on ikuisuusongelmasta; hoitohenkilökunnasta oli pulaa jo ennen koronaa.

– Ei sitä hoitohenkilökuntaa vain oteta mistään. Ei sitä aina saa, ei edes rahalla.

Kommentti herätti sosiaalisessa mediassa vastareaktion.

– Uskallan väittää, että tarpeeksi isolla rahalla saa. Ja kunnon työoloilla, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kirjoitti Twitterissä.

Useat hoitajat vahvistivat Rytkösen oletuksen todeksi. Yhdet tarjoutuivat ottamaan näytteitä 120, toiset 150 euron tuntipalkalla. Vaaditut summat ylittivät nykypalkat moninkertaisesti. Tällä hetkellä Huslab maksaa keikkatyöläisille koulutuksesta riippuen 14,67–16,28 euroa tunnilta.  Tuntipalkan päälle maksetaan mahdolliset lisät ja lomalisä.

Vaatimuksena korvamerkitty koronalisä

Tehy esittää, että hallituksen budjettiriihessä varattaisiin korvamerkittyä rahaa koronalisiin. Joissain muissa maissa hoitajia on jo palkittu pandemian aikaisesta työstä.
Kertakorvauksia on maksettu esimerkiksi Saksassa 1 500, Alankomaissa 1 000 ja Itävallassa 500 euroa. Ranskassa hoitohenkilöstön kuukausipalkat nousivat koronan seurauksena 183 eurolla.

– Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, Rytkönen sanoo Tehyn tiedotteessa.

Rytkönen ehdottaa myös Suomelle ratkaisuksi rahaa. Riikosen mukaan lisäraha olisi nopea ja selvä arvostuksenosoitus hoitajille ja hillitsisi hoitajapulaa.

Rahaa Tehyssä toivotaan nimenomaan valtiolta. Tilanteen perustelua kuntien vastuulla olevana työmarkkina-asiana ei hyväksytä.

– On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät. Maksettaisiin ihan aikuisten oikeasti tuntuvasti lisää rahaa, kun väkeä kerran tarvitaan kipeästi töihin.

Tehy hylkäsi koronalisän

KT Kuntatyönantajien puheenjohtaja Markku Jalonen huomauttaa, että Tehy hylkäsi kunta-alan kevään neuvotteluissa valtakunnan sovittelijan ratkaisuesityksen, joka olisi sisältänyt koronalisän erikoissairaanhoidon tietylle henkilöstölle.

– Kaikkien osapuolten hyväksymät kunta-alan uudet sopimukset eivät sisällä erityistä koronalisää, Jalonen toteaa.

Tehy on perustellut ratkaisuesityksen hylkäämistä esimerkiksi liian alhaisella palkankorotustasolla ja sillä, että koronalisä olisi koskenut vain osaa työntekijöistä.

Kaikkia miellyttävän kunta-alan sopimuksen aikaansaaminen oli tänä keväänä vaikeaa. Jo ennen koronaa Tehyn ja Superin palkkavaatimusten ja kuntien maksukyvyn välillä vallitsi ristiriita. Liitot toivoivat esimerkiksi ylimääräistä vuosittaista 1,8 prosentin tasa-arvokorotusta, jotta hoitoala saisi kurottua umpeen palkkakuilun miesvaltaisten alojen kanssa.

Jalonen piti tammikuussa kuntatalouden tilannetta historiallisen heikkona.

–Ylimitoitetut palkkavaatimukset eivät sovi yhtälöön. Siihen mitä kaikki vaativat, ei vain ole varaa.

Nyt historiallisen heikko tilanne on huonontunut entisestään koronan seurauksena.

– Valtio tukee kuntia ja sairaanhoitopiirejä erillisellä rahoituksella, joka kattaa noin puolet koronan aiheuttamista lisäkuluista ja tulonmenetyksistä, Jalonen sanoo.

Edes suuri tuki ei kuitenkaan korvaa koronan aiheuttamia talousvahinkoja.

Erimielisyyksiä hoitoalan pitovoimasta

Tehyn Millariikka Rytkönen on huolissaan hoitajien jaksamisesta, mikäli toinen aalto kiihtyy. Toiseen kevään kaltaiseen rutistukseen ei hänen mukaansa enää välttämättä riitä hoitajia.

– Olen saanut jatkuvasti pitkin kevättä ja kesää jäseniltä viestejä, että tämän vielä jaksoin, mutta nyt lähden alalta, kun saman elannon voi saada helpommallakin. 

Tehyn alkuvuonna valmistuneen Aula Reserarchin toteuttaman selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa alan vaihtoa harkitsi peräti 85 prosenttia vastaajista. 

Toisissa selvityksissä hoitoalan pitovoima sen sijaan näyttää hyvältä. Myös Jalonen muistuttaa, että KT:n ja Tilastokeskuksen tekemien analyysien mukaan hoitohenkilökunta pysyy alallaan hyvin.

Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2016, Palkkarakenneaineisto 2017 ja Kuntasektorin palkat -aineisto 2018 kertovat, että ainoastaan noin viisi prosenttia hoitajista työskentelee muilla toimialoilla, kun toimialan lisäksi huomioidaan työntekijän ammattinimike. Kunta-alalla luvut ovat vielä merkittävästi pienempiä.

Jalonen painottaa henkilökunnan joustavaa koulutusta ja kohdennusta, kun sairaanhoitopiirit varautuvat toiseen aaltoon.

 – Korona on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren testaustarpeen. On tärkeää, että henkilöstöä voidaan joustavasti kohdentaa ja kouluttaa lisää myös testaustehtäviin. Yleisesti ottaen on huolehdittava hoitohenkilöstön riittävistä koulutusmääristä.

Lisäksi Jalonen tuo esiin julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön tarpeellisuuden. Lääkäripalveluyhdistykset ry (LPY) on jo ehtinyt kritisoida julkista sektoria siitä, ettei koronatestijonoja ole purettu ostamalla testauspalveluita yksityisiltä toimijoilta. Toiminnanjohtaja Ismo Partanen on yhdistyksen tiedotteessa nimittänyt julkisen sektorin linjaratkaisua erittäin vakavaksi.

– Näyttäisi siltä, että osalle päättäjistä on tärkeämpää se, kuka testejä saa tehdä, kuin se, että testiin pääsee nopeasti. Mieluummin laitetaan ihmisiä jonoon odottamaan kuin hankitaan apua yksityiseltä sektorilta.

Lue lisää: 

KT ennakoi vaikeita työmarkkinaneuvotteluja – Jalonen: “siihen mitä kaikki vaativat, ei vain ole varaa”

KT:n selvitys: Sote-alan henkilöstö pysyy hyvin alalla – työntekijäpuoli muistuttaa, että pinnan alla tyytymättömyyttä

KT: Hoitoalan ehdotetut palkankorotukset toisivat miljardikulut kunta-alalle

”Hakijoita ei ole, vaikka olemme yrittäneet tehdä työstä houkuttelevaa” – hoitajamitoitus huolestuttaa kuntia

Juttua muokattu 13. elokuuta 2020 kello 18:35: Lisätty perustelu siitä, miksi Tehy hylkäsi aiemman ratkaisuesityksen.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hoito- ja hoivatyö on ollut alipalkattua vaativuutuunsa ja rasittavuuteensa nähden jo ennen koronaakin. Kuntapäättäjänä tiedän talouden tuskat. Mutta ellei meillä ole hoito- ja hoiva-alalle kunnissa/kuntayhtymissä henkilökuntaa, tulee vaikeuksia.

    Valtion tulisi tajuta, ymmärtää ja käsittää, että parasta velkaelvytystä (EU:lle ja EKP:lle annettavan rahan sijaan) on antaa rahaa kunnille ja kuntayhtymille, että ne tulevat toimeen ja pystyvät hoitamaan eri sektoreilla ihmisten perustarpeet.

    Valtion velkaraha kunnille ja kuntayhtymille lisäavustuksina olisi mitä parhain sijoitus.
    Se elvyttäisi kotimaista ostovoimaa, loisi työpaikkoja ja kokonaisvaikutusten kautta palautuisi veroina ja eri menosäästöinä korkoineen valtiolle!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*