Tietojärjestelmät liki mahdottoman edessä valinnanvapauden aikataulussa

Kuntaliiton Karri Vainion mukaan valinnanvapauden tietojärjestelmäratkaisut tulisi selkeämmin vaiheistaa.

”Valinnanvapausmallin toimeenpano vuonna 2018 alkavan pilottivaiheen kautta edellyttää IT-toteutusten aikaistamista ja priorisoimista sekä toimenpiteiden käynnistämistä samanaikaisesti kokonaisarkkitehtuuriprojektin kanssa”, todetaan hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaiksi.

Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydeministeriö ja Kela aloittavat tarkemman toimenpidesuunnitelman laatimisen välittömästi ja suunnitelman valmistuttua tarvittavat toimenpiteet ”mahdollisimman pian”. Tarvittavien IT-ratkaisujen tekemiseen ja hankintaan on tarkoitus päästä ja ”viimeistään kesälomakauden jälkeen 2017”.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistutti keskiviikkona 10.5., että asiakas tarvitsee tietojärjestelmiä valinnan tueksi, ja järjestelmien ”rakentaminen asiakkaiden valinnanvapautta tukemaan on valitettavasti vielä alkuvaiheessa”.

Usea maakuntien sote-muutosjohtaja toi Kuntalehden kyselyssä ilmi huolensa tietojärjestelmien tuomasta haasteesta valinnanvapaudelle ja erityisesti sen pilotoinnille.

– Nyt käynnistettävien pilottien haasteena on kireä aikataulu sekä esimerkiksi tietohallinnon ja järjestelmien taipuminen nopeutetussa aikataulussa kansallisesti ja paikallisesti, Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen projektijohtaja Harri Jokiranta arvioi.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio pitää huolta aiheellisena. Valinnanvapausmallin edellyttämien uusien tietojärjestelmätoteutusten toimeenpano on riippumatta niiden toteutustavasta mittava operaatio, joka vaatii laajaa suunnittelua ja realistisia toteutusten siirtymäaikoja.

– Hallituksen esitykseen sisältyvät säädökset tietojärjestelmävaatimuksista, valtakunnallisten tiedonhallintapalveluiden toteuttamisesta sekä valtakunnallisista maksatuspalveluista ovat toteutusaikataulultaan epärealistisia ja täten jo yksistään muodostavat esteen valinnanvapausmallin käyttöönotolle ehdotetulla aikataululla, Vainio näkee.

– Valinnanvapauden laajentaminen esitettyjen kokeiluhankkeiden kautta sinänsä olisi tietojärjestelmätoteutusten hallitun vaiheistamisen näkökulmasta kannatettavaa, mutta vaarana on että kriteerit tulevat olemaan myös tietojärjestelmien osalta ylimitoitettuja ja aikataulu liian kireä.

Takana pitkä valmistelu – nyt liikkeelle puhtaalta pöydältä

Hallituksen esityksen mukaan asiakkaiden palvelujen käytön seuranta, asiakasmaksujen periminen ja kapitaatiokorvausten maksaminen palveluntuottajille pitää pilottien alkuvaiheessa hoitaa vielä palveluntuottajien omilla IT-ratkaisuilla.

Vainion mukaan kiire ja matkan varrella vaihtuneet linjaukset ovat tehneet säädösvalmistelun lopputuloksesta sekavan.

– Hallituksen esityksessä on esimerkiksi asetettu velvoitteita hyödyntää jo syksystä 2017 lähtien tietojärjestelmäpalveluita, joita ei ole tällä hetkellä olemassa ja joiden toteuttajaa tai toteutusaikataulua ei ole pystytty vahvistamaan. Samalla ollaan estämässä jo olemassa olevien esimerkiksi palvelusetelitietojärjestelmien hyödyntäminen mallin käynnistämisen alkuvaiheessa, Vainio huomauttaa.

– Näitä järjestelmäratkaisuja on kehitetty veronmaksajien rahoilla sekä myös valtion tukemana, edellisellä hallituskaudella. Nyt valmistelun keskeisenä periaatteena vaikuttaa olevan puhtaalta pöydältä liikkeellelähtö, joka osaltaan tekee etenemisaikataulusta mahdottoman.

Selkeämpi vaiheistus vielä mahdollista

Ratkaisuksi mahdottoman tuntuiseen tilanteeseen Vainio ehdottaa aikalisää. Hän poistaisi eduskuntakäsittelyssä laista tietojärjestelmäratkaisujen toteuttamista koskevat pykälät ja sen sijaan mahdollistaisi ensivaiheessa nykyisten ratkaisujen hyödyntäminen ja vaiheittaisen etenemisen uusien valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnittelussa ja rakentamisessa.

– Hallitun toteuttamisen näkökulmasta olisi tärkeää, että valinnanvapausmalliin siirtyminen olisi vaiheistettu. Toimeenpanolle tulisi varata riittävästi aikaa ja tietojärjestelmäratkaisujen toimivuus tulisi ehtiä todentamaan ennen laajoja käyttöönottoja.

– Esimerkiksi Ruotsissa on valinnanvapausmalli saatu käyttöön ilman kunnianhimoisia kaikilta osin yhteisiä valtakunnallisia tietojärjestelmiä eikä valinnanvapauslainsäädännössä ole paalutettu tietojärjestelmäratkaisujen toteutustapaa.

Vainion mukaan olemassa oleviin tietojärjestelmiin tehtävien muutosten ja uusien järjestelmäratkaisujen luominen valinnanvapautta varten vie arviolta vähintään kahdesta kolmeen vuotta toteutuksiin liittyvien yksityiskohtien, käytännössä kunnissa ja maakunnissa tehtävien päätösten tarkentumisesta.