Lakiesityksen mukaan maakunnille siirtyviin tehtäviin liiittyvä omaisuus siirtyisi korvauksetta kunnilta maakunnille. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina vaatii, että sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketissa ehdotettujen omaisuusjärjestelyjen perustuslainmukaisuus sekä vaikutukset kuntasektorin luottokelpoisuuteen ja erityyppisten kuntien talouteen arvioidaan perusteellisesti eduskunnassa. Hallituksen esitykseen tällaista kokonaisarviointia ei sisälly.

– Uudistuksessa kuntasektorilta siirtyy maakunnille omaisuutta usean miljardin euron edestä korvauksetta. Kun tähän lisätään kuntien tulojen ja talouden volyymin puolittuminen, on mahdollista, että uudistus vaikuttaa negatiivisesti kuntien ja kuntayhteisöjen riski- ja luottoluokituksiin, luottokelpoisuuteen sekä lainarahoituksen hintaan. Tällä olisi arvaamattomia seurauksia kuntien mahdollisuuksille selviytyä tehtävistään ja investointitarpeistaan, Reina varoitti Pienkuntaseminaarissa Rovaniemellä maanantaina.

Esityksen mukaan maakunnille siirtyviin tehtäviin liittyvä kuntien irtain omaisuus ja lakisääteisten kuntayhtymien eli sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen koko omaisuus velkoineen siirtyisivät maakunnille korvauksetta. Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat ja kiinteistöt maakunnilla olisi velvollisuus vuokrata kolmeksi vuodeksi.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliitto on koko sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ajan lähtenyt siitä, että omaisuusjärjestelyt on toteutettava niin, ettei kuntien varallisuusasemaa heikennetä ja kiinteistöjen käyttötarpeeseen perustuvat riskit kohdennetaan tasapuolisesti.

– Tähän olisi useita keinoja, kuten maakuntien tehtäviin tarvittavan omaisuuden siirtäminen täyttä korvausta vastaan tai kuntien ja maakuntien yhteisten toimitilayhtiöiden perustaminen. Maaomaisuus tulisi kuntien niin halutessa jättää aina omaisuuden siirtojen ulkopuolelle. Niillä on kunnille usein huomattava taloudellinen ja strateginen merkitys ja toisaalta maakunnista – tai niiden yhteisestä toimitilayhtiöstä – ei ole mitään tarvetta tehdä uutta maapoliittista toimijaa, Reina toteaa.

– Kuntien omaisuuden suoja perustuu rahoitusperiaatteeseen ja kuntien perustuslailla turvatun verotusoikeuden myötä hankkiman omaisuuden suojaan. Lähtökohtana myös aikaisemmissa valtion ja kuntien välisissä toteutetuissa omaisuuden siirroissa, kuten oikeusjärjestyksessämme yleensäkin, on ollut, että omaisuutta luovuttanut taho on saanut korvauksen, Reina muistuttaa.

– Kun kunnat voisivat vastaavasti käyttää korvauksen esimerkiksi lainojen lyhennyksiin tai veroprosentin alentamiseen, ei verorasituskaan lähtökohtaisesti kokonaisuutena kasvaisi. Toimenpide olisi myös julkisen talouden kokonaisuuden kannalta kustannusneutraali.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä