Tutkimus: Ikä ei selitä sähköisten sote-palveluiden käyttöä
Monet terveydenhuollon asiakkaan haluavat edelleen hoitaa asiansa kasvokkain. THL:n tutkimuksessa vain 2 prosenttia vastanneista oli käyttänyt etävastaanottoa. (Kuva: Ville Miettinen)
Sähköisten sote-palveluiden käyttämättömyys johtuu osaamisen puutteesta pikemmin kuin käyttäjän iästä, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tulosten mukaan digiosaaminen ja myönteinen asenne vaikuttavat eniten siihen, kuinka paljon ihmiset käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluja.
– Aiemmat tulokset puhuvat siitä, että sähköisten palvelujen käyttämättömyys johtuu iästä. Ei johdu, vaan osaamattomuudesta. Tosin osaamattomuus on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla, tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen sanoo THL:n tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan verkkopalvelujen käytön todennäköisyyttä lisäävät myös korkea koulutus, tietty asuinalue ja tarvittavien palvelujen tarjonta. Myönteisimmin sähköisiin sote-palveluihin suhtaudutaan Lapissa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, kielteisimmin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia ihmisistä oli käyttänyt ainakin jotain sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelua vuonna 2017. Eniten etsittiin tietoa terveydestä, sairauksista ja niiden itsehoidosta sekä tehtiin ajanvarauksia.
Omakannan palvelujen käyttö kasvoi merkittävästi vuodesta 2014. Omien tietojen katselu oli kolmen eniten käytetyn palvelun joukossa. Lääkärin tai sairaanhoitajan etävastaanottoa oli sen sijaan käyttänyt vain 2 prosenttia kansalaisista.
– Osasyynä vähäiseen käyttöön on varmasti se, että vaikka etävastaanottojen tarjonta on viime vuosina kasvanut jonkin verran, vasta vajaa kolmannes perusterveydenhuollosta tarjoaa palvelua. Lisäksi etäpalvelu ei sovi kaikkien ongelmien hoitamiseen, Hyppönen sanoo.
Monet myös haluavat edelleen hoitaa terveysasioitaan kasvokkain. Tutkimuksessa suurin este sähköiselle asioinnille oli ajatus siitä, että kasvokkain saa parempaa palvelua kuin verkossa.
Kohti omatoimista terveyden seurantaa
Valtaosa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon organisaatioista tarjoaa verkossa ihmisille perustietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Puutteita sen sijaan on palveluissa, joiden avulla ihmiset voisivat itse arvioida terveydentilaansa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että omatoimisuus lisääntyisi
– Jos esimerkiksi kroonisesti sairaat voisivat enemmän seurata sähköisesti omaa verenpainettaan tai verensokeriaan ja laittaa tietoja järjestelmään ammattilaisten tarkastettavaksi ja ammattilaiset voisivat antaa palautetta hoitotasapainosta sähköisesti, voitaisiin ehkä vähentää seurantakäyntejä terveysasemalla, Hyppönen sanoo.
Tutkimuksen tulokset ovat osa STM:n rahoittamaa ja THL:n johtamaa STePS 2.0 -hanketta. Osatutkimus perustuu kansalaisille suunnattuun kyselyyn, johon vastasi 4 495 henkilöä keväällä ja kesällä 2017.
