Tutkimus: Miljoonasäästöt mahdollisia mielenterveyden tukipalvelulla
Pienimilläänkin Aikalisä-tukipalvelun vaikutus bruttokansantalouteen olisi 6 miljoonaa euroa, tutkimuksessa todetaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Nuorten miesten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ehkäisevä Aikalisä-tukipalvelu lisäisi työllistymistä ja tukisi tätä kautta Suomen kansantaloutta jopa 40 miljoonaa euroa, käy ilmi Vaasan yliopiston uudesta tutkimuksesta.
Suomessa mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset ovat noin 900 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista ja mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot ovat lähes 670 miljoonaa euroa.
– Terveydenhuollon sektorin kustannusten hillitsemiseksi varteenotettava vaihtoehto on panostaa mielenterveyden edistämiseen, sillä se samalla hyödyttää yhteiskuntaa mielenterveysongelmiin liittyvien tuottavuuskustannusten pienenemisellä, sanoo tutkija Kaarina Reini Vaasan yliopistosta.
Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallinnon yksikön tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Aikalisä-tukipalvelun taloudellista vaikuttavuutta. Aikalisä-toimintamalli on suunnattu varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tukemiseksi ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
Tukipalvelun vaikutusten arviointi perustui erilaisten skenaarioiden vaikutusten laskemiseen yleisen tasapainon mallilla. Skenaariot pohjautuivat aiempaan Aikalisä-toimintamallista tehtyyn laajaan tutkimukseen sekä tutkimusta varten tehtyihin kyselyihin Aikalisä-tukipalvelun parissa toimiville.
– Aikalisä-tukipalvelun toteuttamisella todettiin olevan bruttokansantuotteeseen positiivinen vaikutus. Vaikutuksen suuruus on suoraan sidoksissa oletuksiin Aikalisä-tukipalvelun vaikutuksista nuorten miesten työllistymiseen, Reini sanoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.
Suurimmillaan vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi noin 40 miljoonaa euroa ja pienimmillään hiukan yli kuusi miljoonaa euroa riippuen Aikalisä-tukipalveluun sitoutuvien määrästä ja työllistymisoletuksista. Työllisyysvaikutukset vaihtelevat vastaavasti 98 ja lähes 700 henkilötyövuoden välillä.
”Myönteiset vaikutukset
vaativat pitkäjänteistä työtä”
Reini muistuttaa, että laskelmissa Aikalisä-tukipalvelun kustannusten on oletettu olevan suhteellisen pienet ja Aikalisä-ohjaajien tekevän työtä muun työnsä ohessa, joten tutkimuksen tulosten suuruus on näin ollen suuntaa-antava.
Tulosten herkkyysanalyysissa tutkittiin kriittistä ”break even” -pistettä, jossa Aikalisä-tukipalvelusta saatavat hyödyt juuri ja juuri ylittävät ohjelman kustannukset. Näissä simuloinneissa havaittiin, että Aikalisä-tukipalvelua on kannattavaa toteuttaa suhteellisen pienillä työllistymisoletuksilla (3–4 prosenttia). Julkisen varojen rajakustannusten arvioinnin mukaan Aikalisä-tukipalvelun toteuttaminen on yhteiskunnalle samanhintaista kuin muukin julkinen toiminta.
– Myös ulkomaiset tutkimukset ovat todenneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin panostamisen olevan kannattavaa. Myönteisten vaikutusten realisoituminen vaatii kuitenkin edelleen pitkäjänteistä työtä. Aikalisä-toimintamallin tutkimuksissa on todettu, että onnistunut intervention toteutus tarvitsee tuekseen jatkuvaa ja pitkän ajan monitasoista toimintaa tutkimuksen, käytännön ja politiikan tasolla, sanoo tutkija Reini.
Aikalisä-toimintamalli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä ja koordinoima tukipalvelu nuorille aikuisille. Tukipalvelua toteuttavat kunnat yhteistyössä puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen kanssa.
Lue myös:
Nuorten mielenterveyshäiriöillä kalliit seuraukset
Kuntaliiton asiantuntijat: Valinnanvapaus vahingoittaa heikoimpia
