Tutkimus: Valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa nopeuttaa hoitoon pääsyä
Tulosten taustalla on etenkin leikkaushoidon keskittyminen yliopistosairaaloihin, joilla on korkeampi hoitokapasiteetti ja paremmat resurssit verrattuna muihin sairaaloihin. Kuva: Ville Miettinen
Valinnanvapaus lisää potilaiden liikkuvuutta yli aluerajojen, mikä nopeuttaa hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja tehostaa resurssien käyttöä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimusryhmä, johon kuuluivat myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat Mika Kortelainen ja Tanja Saxell, selvitti, kuinka valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa vaikuttaa hoitopaikan valintaan, hoitojonoihin ja julkisen terveydenhuollon resurssien käyttöön.
Tulokset osoittavat, että potilaat ovat valmiita hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle, kun heillä on siihen mahdollisuus.
Näin valinnanvapaus nopeuttaa hoitoon pääsyä ja samalla jo olemassa olevien hoitoresurssien käyttö tehostuu, VATT:n tiedotteessa todetaan.
Tulos on merkittävä ajatellen erikoissairaanhoidon kasvaneita hoitojonoja lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
-Alueiden välillä on suuria eroja. Hallinnollisesti raskaiden keskittämispäätösten sijaan valinnanvapauden edistäminen ja lisääntynyt potilasliikkuvuus voisivat tarjota ketterämmän tavan parantaa nykyisten resurssien käyttöä, erikoistutkija Tanja Saxell sanoo.
Vuoden 2007 kokeilussa jonotusajat lyhenivät ja hoitoon pääsy nopeutui
Tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2007 Suomessa toteutettua alueellista valinnanvapauskokeilusta, joka koski noin miljoona suomalaista. Kokeilussa neljä sairaanhoitopiiriä sopi potilaan valinnanvapauden laajentamisesta kiireettömässä leikkaushoidossa. Potilaat saivat vapaasti valita heitä hoitavan sairaalaan kokeilussa mukana olevilta alueilta, kun aikaisemmin potilaat hoidettiin tyypillisesti oman sairaanhoitopiirinsä lähimmässä sairaalassa.
Uudistuksen myötä potilaat hakeutuivat aikaisempaa useammin leikkaushoitoon yliopistosairaalaan. Lonkan ja polven tekonivel leikkausta odottavat potilaat valitsivat hoitopaikakseen yliopistosairaalan keskus- tai aluesairaalan sijaan 10–14 prosenttia aiempaa useammin. Kaikissa tuki- ja liikuntaelinleikkauksissa muutos oli 3 prosenttia.
Kokeilussa sairaaloiden toiminta ja resurssien käyttö tehostui. Jonotusajat lyhenivät noin 36 prosenttia lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja 23 prosenttia kaikissa tuki- ja liikuntaelinleikkauksissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sairaalassaoloaika lyheni 8 prosenttia ilman vaikutuksia hoidon kliiniseen laatuun, eli, esimerkiksi uusintaleikkaukset ja komplikaatiot eivät yleistyneet. Lyhyemmän sairaalassaoloajan ansiosta potilaita voitiin hoitaa enemmän, eivätkä sairaaloiden keskimääräiset kokonaiskustannukset juurikaan nousseet.
Tulosten taustalla on etenkin leikkaushoidon keskittyminen yliopistosairaaloihin, joilla on korkeampi hoitokapasiteetti ja paremmat resurssit verrattuna muihin sairaaloihin.
-Etäisyydet sairaaloiden välillä ovat Suomessa pitkiä. Tutkimuksemme mukaan potilaat ovat kuitenkin valmiita käyttämään valinnanvapautta ja hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle. Samalla nykyisten resurssien käyttö tehostuu. Taloudellisten vaikutusten vuoksi potilaita kannattaisikin kannustaa käyttämään valinnanvapautta nykyistä laajemmin, esimerkiksi tuottamalla helppokäyttöistä kansallista tietoa valinnan tueksi, Tanja Saxell sanoo.
Tutkijoiden mukaan alueellinen kokeilu ja kattavat rekisteriaineistot mahdollistavat valinnanvapauden vaikutusten luotettavan arvioinnin. Tutkimukseen osallistui VATT:n lisäksi tutkijoita Yorkin ja Missourin yliopistoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Aalto-yliopistosta sekä Turun ja Jyväskylän yliopistoista.
