Työkyvyssä ja elintavoissa merkittäviä eroja suurten kaupunkien välillä
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}
Suurten kaupunkien välillä oli suuria eroja työkyvyssä ja
työssä eläkeikään jaksamisessa, selviää Alueellisen terveys- ja hyvinvointi
-tutkimuksen (ATH) tuloksista.
Kun työkykynsä kokee heikentyneeksi runsas neljännes
kaikista työikäisistä suomalaisista (yli 860 000 henkilöä), Turussa näin kokee
lähes joka kolmas ja Vantaalla joka neljäs ja Espoossa harvempi kuin joka
viides.
Suurissa kaupungeissa on eroja myös terveyskeskuslääkäripalveluiden
riittävyydessä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa, lihavuudessa ja osallistumisessa
sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan.
– Työkyvyn ylläpitäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen myös
työttömyyden kohdatessa ovat tässä taloustilanteessa tärkeitä keinoja työurien
pidentämisessä, muistuttaa ATH-tutkimuksesta vastaava tutkija,
kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen.
– Alueiden ja erityisesti väestöryhmien välisten
sosioekonomisten erojen kaventaminen tulee saada poliittiseen keskusteluun
vahvemmin esille, Kaikkonen painottaa.
Miljoona ihmistä
tinkii
perusasioista rahapulan takia
Vähiten koulutetut kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin (24
%) kuin enemmän koulutusta suorittaneet (15 %).
Jopa joka viides suomalainen, eli yli miljoona henkilöä, on rahanpuutteen
vuoksi tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Tampereella asuvista
näin on joutunut tekemään joka neljäs (31 000 henkilöä), kun Espoossa
vastaavasti 16 prosenttia (32 000) henkilöä.
Lähes joka kolmas suomalainen on saanut terveyskeskuslääkärin
palveluita tarpeisiinsa nähden riittämättömästi.
Terveyskeskuslääkäripalveluiden riittämättömyyttä koettiin eniten Espoossa (43
%), Helsingissä (38 %) ja Vantaalla (37 %) kun taas erityisesti Turussa (27 %),
Tampereella (32 %) ja Oulussa (33 %) terveyskeskuspalvelut tavoittivat paremmin
niitä tarvinneet.
Espoossa elämänlaatu
ylhäällä
ja masennus alhaalla
Joka toinen suomalainen aikuinen kokee elämänlaatunsa
hyväksi ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi.
Espoossa asuvista yli 60 % kokee elämänlaatunsa hyväksi,
mutta turkulaisista vain alle puolet.
Sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä elämänlaadun
kokemiseen: vähiten koulutusta saaneista alle puolet mutta korkeammin
koulutetuista lähes kaksi kolmannesta arvioi elämänlaatunsa hyväksi.
Vastaavasti masennusoireilu oli Espoossa koko Suomen
keskiarvon alapuolella (24 %), mutta Turussa selvästi korkeammalla (30 %).
Vähemmän opiskelleilla masennusoireilu oli korkeammin koulutettuja yleisempää.
ATH-tutkimuksen tulokset löytyvät tulosportaalista THL:n verkkosivuilla.
