Uudellamaalla nähdään esitetyn rahoitusmallin siirtävän rahaa kohtuuttomasti pois maakunnasta ja pakottavan leikkauksiin palveluissa. (Kuva: Pixabay)

Jos sote-uudistus toteutetaan lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, Keski-Uudenmaan maakunnan tulisi selviytyä 53 miljoonaa euroa pienemmällä rahoituksella kuin nyt, Keski-Uudenmaan kuntajohtajien yhteisessä kannanotossa todetaan.

Kannanoton mukaan yhden hoitohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän vuosikulut työnantajalle ovat noin 50 000 euroa, ja esitetty summa vastaa yli tuhatta työntekijää.

– Kuntayhtymässämme työskentelee 3 800 ammattilaista. Esitetyn rahoitusmallin mukaan joka kolmannet hoitavat kädet olisivat Keski-Uudellamaalla ylimääräiset. Jos summaa verrataan erikoissairaanhoidon kuluihimme, vastaisi se Hyvinkään kaupungin erikoissairaanhoidon tämänhetkisiä vuosikuluja. On aivan selvää, että tämä on kaukana arkitodellisuudesta, kannanotossa todetaan.

Sama huoli tuotiin esiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän lausunnossa lakiluonnokseen. Lausunnon mukaan esitetty rahoitusmalli aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä.

Esitetyssä mallissa suurin osa eli noin 80 prosenttia yleiskatteisesta rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen perusteella.

Keusoten mukaan rahoituksen määräytymiskriteereissä tulee painottaa nykyistä enemmän alueitten asukasmäärää, ikärakennetta ja paljon palveluita tarvitsevien määrää.

– Esityksen mukaan sote-maakuntien rahoituksessa huomioidaan vuosittain etukäteen edellä mainittusosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu 80 prosenttisesti, ja sen lisäksi kustannustasonnousu sekä sote-maakuntien mahdolliset uudet tehtävät. Rahoitus tarkistetaan koko maan tasolla jälkikäteen vastaamaan toteutuneita sote-kustannuksia.

– Sote-maakunnille rahoitus kuitenkin kohdistuisi laskennallisena rahoituksena eikä tarkistuksessa arvioitaisi laskennallisen rahoituksen riittävyyttä yksittäisen sote-maakunnan tehtävien hoitamiseen.

– Toteutuneet kustannukset tulisi huomioida maakuntakohtaisesti, jotta turvataan sote-palvelujen tarpeenmukainen rahoitus toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Esitetty rahoitusmalli tarkoittaa käytännössä merkittävää menojen leikkaustarvetta Keski-Uudellamaalla ja edellyttää palvelujen muutoksia sen kautta, Keusoten lausunnossa todetaan.

THL:n mittaristolle kritiikkiä

Keski-Uudenmaan kuntajohtajat kritisoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää mittaristoa, jonka pohjalta tarveperusteinen rahoitusmalli on tarkoitus toteuttaa.

– THL on varmasti saatavilla olevan tiedon perusteella tehnyt huolellista työtä. Malli voisikin terveyspalveluiden osalta soveltua teoreettiseen tilanteeseen, jossa resurssit ovat rajattomat. Tutkimuksen tilanneilta ministeriöiltä on vastuutonta soveltaa sitä sellaisenaan käytännön elämään, jossa euroja siirretään alueelta toiselle, kuntajohtajat kritisoivat.

– Sosiaalipalveluiden osalta on syytä kysyä, onko tietopohja siinä kunnossa, että mallilla voidaan jakaa miljardeja euroja. Ratkaisuksi esitetään siirtymätasausta, joka on 150 euroa per asukas. Tämä rajaa vaikutuksen Keski-Uudellamaalla 30 miljoonaan euroon. Tämäkin taso on kestämätön eikä poista sitä tosiasiaa, että rahoitusmallin pohja on toteuttamiskelvoton, kannanotossa sanotaan.

Tarveperusteista mallia arvosteli suorin sanoin myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja Juha Tuominen mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa tiistaina.

– THL väittää kertoimillaan, että uusimaalaiset tarvitsevat nykyistä vähemmän hoitoa, Tuominen kirjoitti.

Tuomisen mukaan HUS on laskenut, että vuoteen 2029 mennessä koko uudenmaan rahoitus putoaisi 400 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna.

-Asukaskohtainen rahoitus vähenisi 13,5 prosenttia. Yksistään HUSissa se tarkoittaa 1 500 henkilötyövuoden vähennysvaatimuksia, muualla Uudenmaan sotessa yli kaksi kertaa enemmän, Tuominen kirjoitti ja varoitti, että rapauttamalla Uudenmaan rahoitus tuhotaan yhdenvertainen erikoissairaanhoito.

Tuomisen kirjoitus oli vastaus THL:n tutkijoiden aiempaan mielipidekirjoitukseen, jossa puolustettiin tarvevakioitua mallia.

Tarveperusteisella rahoituksella pyritään turvaamaan kaikille alueille Suomessa yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää laissa määrätyt sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkija Tuukka Holster ja tutkimuspäällikkö Mikko Peltola THL:stä kirjoittivat.

– Rahoitusmalli ei ole aukoton, sillä myös palveluiden laadusta ja saatavuudesta voisi olla tarpeellista palkita alueita. Tällä hetkellä näistä tekijöistä ei ole kuitenkaan saatavissa luotettavaa tietoa. Kun sellaista saadaan, mallia voidaan säätää.

Siirtymäaikaa vaaditaan lyhyemmäksi maakunnissa

Uudenmaan ulkopuolella esitetyssä rahoitusmallissa eniten närää herättävät lakiluonnokseen sisältyvät seitsemän vuoden siirtymäaika ja menoleikkuri.

Siirtymäaikana vuosina 2023–2029 sote-maakuntien tulisi sopeuttaa toimintaansa uuden rahoitusjärjestelmän mukaiseen laskennalliseen rahoitukseen. Uusi rahoitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön vaiheittain siirtymäajan aikana niin, että viimeisenä vuotena muutos +/-150 euroa asukasta kohden.

Lisäksi esitetään, että em. viimeisen vuoden enimmäismuutoksen ylittävä osuus tasattaisiin toistaiseksi pysyvällä leikkurilla.

Maanantaina julkaisemassaan yhteisessä kannanotossa useat maakunnat ja niiden sote-organisaatiot ilmaisevat tyytymättömyytensä rahoituslain siirtymäsäädöksiin sekä lakiluonnokseen sisältyvään pysyvään leikkuriin, vaikka toteavatkin pitävänsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarpeellisena ja perusteltuna.

– Esitämme, että lakiluonnosta sote-maakuntien rahoituksesta tarkistetaan siten, että lakiluonnokseen sisältyvää siirtymäaikaa lyhennetään merkittävästi, esimerkiksi 3–5 vuoteen, ja lakiluonnokseen sisältyvästä toistaiseksi pysyvästä leikkurista (siirtymätasaus) luovuttaisiin, kannanotossa todetaan.

Kannanotossa muistutetaan, että esitetyn siirtymäajan osalta on otettava huomioon se, että käytännössä toimet uuteen rahoitusmalliin siirtymiseksi voidaan käynnistää jo lainsäädännön hyväksymisen jälkeen.

– Esityksen mukaisesti se tapahtuisi jo kesällä 2021 valmistelevan toimikunnan perustamisella. Siten käytännössä siirtymäaika on esitettyä seitsemää vuotta pidempi. Lisäksi on otettava huomioon se, että jo tehtyjen sote-yhdistymisten (kuten Siun sote Pohjois-Karjalassa) kokemukset osoittavat, että integraation edellyttämät rakenteelliset ja muut uudistukset on mahdollista ja järkevää tehdä esitettyä nopeammassa ajassa.

Kannanotossa arvioidaan esitetyn rahoitusmallin pitkine siirtymäaikoineen ja pysyvine leikkureineen johtavan siihen, ettei sote-palveluja voida tuottaa yhdenvertaisesti ja osa sote-maakunnista joutuu palvelutuotannossaan eriarvoiseen asemaan.

– Näkemyksemme mukaan tämä johtaa myös perustuslaillisiin ongelmiin. Esitys rahoituslaiksi ei käytännössä ota huomioon niitä maakuntia, joissa on jo tehty sote-palvelujärjestelmän integraatio ja niihin liittyviä rakenteellisia uudistuksia, vaan pikemminkin rankaisee rahoituksellisesti kyseisiä maakuntia.

– Ehdotetun rahoitusmallin eriarvoistava vaikutus vielä korostuu niissä maakunnissa, joissa väestöllä ei ole tarjolla laajamittaisesti vapaaehtoisiin sairausvakuutuksiin tai yksilöön kohdentuvia työnantajan järjestämiä työterveyshuollon palveluja ja väestöstä pääosa käyttää julkisesti tuotettuja palveluja, kannanotossa arvostellaan.

Kannanotossa ovat mukana Hämeen liitto, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Keski-Pohjanmaan liitto ja Keskipohjanmaan sote-kuntayhtymä Soite, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Lapin liitto ja Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Siun sote –kuntayhtymä sekä Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*