Kuva: Pixabay

Sote-uudistuksessa maakuntien ICT-kehitystyöhön perustettua valtion omistama osakeyhtiö SoteDigi Oy:tä ei tulisi perustaa, summaa yhtiöstä antamassaan lausunnossa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio.

Varsinais-Suomen muutosorganisaation mukaan valtiovetoisen yhtiön sijasta tulisi maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheen kaltaisen verkostomaisen työskentelyn moderointia ministeriöiden ja esimerkiksi Kuntaliiton toimesta jatkossakin.

”Verkostomainen työskentely takaa parhaalla mahdollisella tavalla osaamisen kehittymisen, hiljaisen tiedon siirtymisen ja osallistumisen määrän sovittamisen kulloisenkin tarpeen mukaisesti”, lausunnossa sanotaan.

Illuusio ja paradoksi

Varsinais-Suomen mukaan säädösehdotuksen pulmia ovat muun muassa keskittämistarveilluusio ja yhdenmukaistamisen paradoksi.

Esitysluonnoksessa SoteDigi Oy:n tarpeellisuutta perustellaan sillä, että kunnat ja kuntayhtymät ovat tahoillaan kehittäneet niille sopivia ratkaisuja vuosikymmeniä, mistä on seurannut toimintojen hajaannus ja yhteensopimattomuus.

– Perusteluissa sivuutetaan se että maakunta- ja sote-uudistuksessa syntyy 18 maakuntaa, jotka ottavat vastuun järjestämisestä ja kehittämisestä ja heillä on käytössään vahvoja inhouse-yhtiöitä, joka jo sinällään parantaa yhdenmukaisuutta kentällä, muistutti Varsinais-Suomen Maakunta- ja sote-uudistuksen ICT- ja sähköiset palvelut –organisaation vastuuvalmistelija, tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää kuulemistilaisuudessa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö järjesti viikko sitten.

”Keskittämällä edelleen sote-ICT:tä yhteen kehittämiskeskukseen ei saavuteta juurikaan hyötyjä, mutta lisätään ohjauksen tarvetta, viestinnän kerroksia, toimintoketjujen pituutta ja byrokratiaa”, Varsinais-Suomen lausunnossa todetaan.

Yhdenmukaistamisen paradoksi puolestaan on se, että samalla kun SoteDigi Oy:tä perustellaan maakuntien erilaisilla lähtökohdilla ja valmiuksilla, niiden odotetaan sopivan kaikille sopivasta yhteisestä ratkaisusta.

”Se mikä on yhdelle edistyksellistä on toiselle taantumaa. Kenen vauhtiin SoteDigin tiekartta sovitetaan?” lausunnossa kysytään.

– Eri lähtötasolta lähtevät maakunnat eivät pysyt ottamaan samassa tahdissa yhteisiä, yhteisesti kehitettyjä asioita käyttöönsä vaan etenevät omaa tahtiaan, Tapio Järvenpää muistutti kuulemistilaisuudessa.

Lisäksi Varsinais-Suomen kannan taustalla on sen näkemys yhtiön taloudellisisten vaikutusten epäselvistä ja –uskottavista perusteluista sekä huoli siitä, että markkinat sulkeutuvat tavalla joka on vastoin maakuntauudistuksen periaatteita, ja kasvuyritysten pääsy markkinoille vaikeutuu.

”Keskitetty hankinta ja kehitys yhdistettynä hidassykliseen päätöksentekoon on omiaan vähentämään kehittäjien ja käyttäjien vuoropuhelua, jolloin jäljelle jää vain suuria yrityksiä tarjoamaan palveluitaan Sotedigille paikallisten yritysten vetäytyessä päätöksentekorajapinnan puuttuessa”, lausunnossa varoitetaan

”Hidastaa ja jäykistää”

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja tiukalla aikataululla: aikaa lausunnon laatimiseen oli viikko, minkä takia lausunto piti laatia kiireellä eikä sitä ehtinyt käyttää kunnallisen päätöksentekoprosessin kautta. Aikataulua arvosteltiin lausunnoissa. Samoin ihmeteltiin lausuntojen pyytämistä yhtiön perustamisesta, kun yhtiö on jo perustettu ja rekrytoinnit käynnissä.

Varsinais-Suomi arvosteli myös lausunnon pyytämisen prosessia: ”Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö SoteDigi-yhtiötä koskevista säännöksistä on pahasti myöhässä: yhtiö on perustettu, pääomitettu ja yhtiölle on valittu hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi lausuntoaika – yksi viikko – on liian lyhyt eikä mahdollista lausunnon käsittelyä kaikissa sote- ja maakuntauudistuksen toimielimissä.”

Tätä ihmetteli myös Espoon ICT-johtaja Matti Franck ministeriön kuulemistilaisuudessa.

Koska toimielimissä käsittelyyn ei ollut aikaa, Espoon lausunnossa nojattiin vuoden 2016 lopulla maakuntien palvelukeskuksista annettuun lausuntoon. Tuolloin esitysluonnos palvelukeskuksilta sai kunnilta murska-arvion.

Tuolloin Espoo katsoi, että palvelukeskusten perustamisesta ei pitäisi säätää laissa, vaan maakunnat itse miettisivät, minkälaisia palvelukeskuksia tarvitaan ja millä tavalla parhaiten yhteinen tekeminen saadaan aikaiseksi.

– Tämä kommentti on 2016 lausunnossa ja valtuuston hyväksymä ja pitää edelleen paikkansa, Franck sanoi.

– Silloin 87 prosenttia kunnista oli sitä mieltä että yhtiöitä ei pitäisi perustaa. Nyt yhtiö on perustettu ennen kun edes lait olivat eduskunnassa.

Espoon on lausunnossaan pessimistinen maakuntiin esitettyjen ICT-järjestelyjen vaikutuksista. Esityksen mukaan SoteDigi Oy:n asiakkaille tulisi velvoite käyttää yhtiön kehittämishankkeiden tuotoksia, joiden jakelusta asiakkaille vastaisi Vimana Oy. Asiakkaita olisivat maakunnat ja maakuntien määräysvallassa olevat yhteisöt. Lisäksi Vimana Oy:n on mahdollista tuottaa kehittämishankkeiden tuloksia myös yhtiömuotoisille, kilpailuilla markkinoilla toimiville organisaatioille. Yhtiöiden tuotteille ja palveluille ollaan säätämässä laajaa käyttövelvoitetta.

”Tämä tulee väistämättä hidastamaan ja jäykistämään kaikkien sote-järjestäjien ja palvelutuottajien toiminnan uudistamista ja kehittämistä”, Espoo arvioi.

Kuntaliitto: Oikeusvarmuudessa riskejä

Useissa SoteDigi Oy:stä annetuissa lausunnoissa yhteistä toimijaa pidetään sinänsä tarpeellisena, mutta yhtiön hyödyllisyys riippuu sitä miten esitystä muutetaan.

Epäselvyyttä nähtiin SoteDigi Oy:n tehtävissä, yhtiön suhteessa Vimana Oy:hyn ja maakuntiin, suuripiirteisissä ja perustelemattomissa taloudellisissa vaikutusarvioissa.

Kuntaliiton lausunnon mukaan yhtiön tehtävät tulisi rajata tarkemmin ja erityisesti yhtiön ohjausmalliin tulisi kiinnittää huomiota merkittävällä tavalla jotta ominaisuuksia ja tavoitteita voitaisiin toteuttaa.

Kuntaliitto kiinnitti huomiota myös säädökseen, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella annettaisiin yhtiölle tehtäviä ja palveluiden käyttövelvoitteita. Tämä on liiton mukaan ongelmallinen, kun se kohdistuu valtiosta erillisiin itsehallinnollisiin maakuntiin.

”Esitetty asetuksenantovaltuus ei myöskään Kuntaliiton näkökulmasta täytä perustuslain 80 §:n johdosta asetuksenantovaltuuksiin perustuslakivaliokunnan käytännössä kohditettua vaatimusta sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta”, Kuntaliitto lausuu ja muistuttaa valiokunnan korostaneen, että hyvä lainvalmistelu edellyttää, että asetuksenantovaltuus perustellaan seikkaperäisesti.

”Huomioiden että lakiluonnoksessa yhtiön tehtävät on määritelty hyvin suuripiirteisesti, voidaan esitysluonnoksen katsoa olevan ehdotetun asetuksenantovaltuuden osalta puutteellinen”, Kuntaliitto katsoo.

Kuntaliitto muistuttaa myös, että esitysluonnoksesta puuttuvat kokonaisuudessaan ehdotetun yhtiön palvelujen käyttövelvoitteen kilpailuoikeudellinen ja hankintaoikeudellinen arviointi.

Kuntaliiton mukaan ehdotettu käyttövelvoite on ongelmallinen erityisesti hankintalain sidosyksikkösääntelyn näkökulmasta. Kuntaliitto esittääkin, että lakiluonnoksessa esitettyä yhtiön omistajien väliseen sitovaan sopimiseen perustuvaa ohjausmallia kehitetään valtion ja maakuntien välillä yhtiön tuottamien palveluiden laajan hyödyntämisen varmistamiseksi, mutta yhtiön asetuksella annettavasta käyttövelvoitteesta luovutaan yhtiön sidosyksikköasemaan liittyvien oikeusvarmuusriskien pienentämiseksi.

Lausuntopyyntö lakiesitystä SoteDigi Oy:n osalta täydentävästä osuudesta lähetettiin 6. huhtikuuta ja vastausaikaa oli 13. huhtikuuta saakka. Täydennysosa on tarkoitus lähettää eteenpäin ensi viikolla.

Lue myös: STM ei aio esittää lausunnoissa vaadittuja muutoksia SoteDigi Oy:n omistusosuuksiin

SoteDigi Oy:stä annetut lausunnot

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*