Yhteenveto julki: Valinnanvapausesitykselle murskakritiikki
Kolme prosenttia lausunnon antajista vastasi "kyllä" kysymykseen "Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta?" (Kuva: Ville Miettinen)
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseen kuuluvan valinnanvapauslain luonnoksesta lausuneista 71 prosenttia ei usko, että uudistus kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkistamasta lausuntoyhteenvedosta.
Vaikka lausunnoissa myös suhtaudutaan valinnanvapauden ideaan myönteisesti, lakiesitys saa erittäin paljon kritiikkiä.
Kaksi kolmasosaa lausuneista ei usko, että uudistus antaa asiakkaalle mahdollisuudet hakeutua omaan tilanteeseen sopivaan palveluun. Kriittisissä lausunnoissa korostuu näkemys, että tosiasialliset valinnanmahdollisuudet avautuvat vain osalle asiakkaista eli niille, jotka asuvat alueilla, joissa palveluita on tarjolla ja joilla on mahdollisuuksia ja kykyjä tehdä valintoja.
”Lausunnonantajat myös korostavat, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toteudu aito markkinatilanne, koska tieto on epä-symmetristä ja rahoituksen hoitaa pääosin kolmas osapuoli”, yhteenvedossa todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Peräti 76 prosenttia lausunnon antajista katsoo, että uudistus ei tarjoa asiakkaalle mahdollisuutta saada yhteen sovitettuja palveluita tarpeen mukaisella tavalla. Integraation ja toimivien palveluketjujen toteutuminen monituottajamallissa nähdään haastavana. Joissakin lausunnoissa integraation katsotaan jopa huonenevan siellä, missä se tällä hetkellä onnistuu.
Hallituksen tavoittelemaan 3 miljardin euron kustannushillinnän toteutumiseen uudistuksen avulla uskoi lausunnon antajista vain 9 prosenttia.
Useat lausujat uskoivat päinvastoin uudistuksen lisäävän kustannuksia.
”Kuntien ja kuntayhtymien lausunnoissa todettiin, että taloudelliset hyödyt eivät realisoidu lainkaan taikka realisoituvat mahdollisesti ainoastaan pidemmällä aikavälillä. Lausunnoissa esitettiin huolta siitä, ettei uudistus tuota parannuksia sille asiakasryhmälle, joka tuottaa suurimman osan kaikista kustannuksista. Osassa lausunnoista todettiin myös, ettei kysymykseen pysty lakiluonnoksen pohjalta ottamaan kantaa”, yhteenvedossa sanotaan.
Lisäksi lausunnoissa suhtaudutaan kriittisesti demokratian toteutumiseen, sote-palvelujen yhtiöittämiseen, siirtymäsäännöksiin ja maakunnan ohjaus- ja vaikutusmahdollisuuksiin maksusetelipalvelutuottajaan.
Säännöksissä palvelujen jakautumisessa valinnanvapauspalvelujen ja liikelaitoksen välillä nähtiin lausunnoissa paljon epäselvyyttä, eritoten sosiaalihuollon palvelujen määrittelyissä. ”Sosiaalipalvelujen erottaminen lyhytaikaisiin ja tilapäisiin ja toisaalta pidempiaikaisiin nähtiin useissa palautteissa epätarkoituksenmukaiseksi ja epäselväksi. Jaottelun epäiltiin johtavan päällekkäisiin palvelurakenteisiin, mikä hidastaisi oikeanlaista avun saamista”, yhteenvedossa sanotaan
– Hallituksen on syytä suhtautua vakavasti kritiikkiin. Nyt tarvitaan malttia ja lisäaikaa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo videokommentissaan.
Valinnanvapauslakiesitys on ollut tarkoitus saada eduskuntaan 4. toukokuuta mennessä.
