Yhteistä hyvää perintövaroilla

Kunnat ja kaupungit saavat vuositasolla miljoonia euroja ylimääräistä rahoitusta eri käyttötarkoituksiin perintöjen kautta. Suurin osa perintörahoista kulkee Valtiokonttorin kautta, kun kuntalainen on kuollut ilman perillisiä.

Vuosittain Suomessa kuolee noin 600 henkilöä ilman perillisiä. Heistä 60 prosenttia on tehnyt omaisuudestaan testamentin. Jos perijöitä ei löydy, niin omaisuus päätyy Valtiokonttoriin hoiviin.

Kunnille yli puolet

Viime vuonna Valtiokonttorin hoidettavaksi tuli kuolinpesien omaisuutta yli 26 miljoonan euron arvosta, josta kunnille siirtyi edesmenneiden omaisuutta 16,3 miljoonan euron verran. Vuonna 2015 summa oli vielä suurempi, kun kunnille luovutettiin omaisuutta yhteensä 21,5 miljoonaa euroa.

Viime vuosina valtiolle päätyneestä omaisuudesta hieman yli puolet on siirtynyt kuntien hallintaan.  Perittävän kotikunnalla ja kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla on mahdollisuus hakea omaisuutta itselleen. Hakemuksessaan kunnan tulee määritellä sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus omaisuudelle.

Pukkilan testamentti kuuluisin

Suoriakin testamentteja kuntien ja sitä kautta kuntalaisten hyväksi tehdään. Ylöjärven kaupunki julkisti tiistaina Eppu Normaali patsashankkeen, joka rahoitetaan suurimmaksi osaksi testamenttivaroin.

Kaikkien aikojen merkittävin kuntasektoria koskeva testamenttilahjoitus lienee Pukkilan kunnan vuonna 1962 saama testamenttilahjoitus. Onni Nurmen kunnan vanhuustyöhön testamenttaama omaisuus piti sisällään muun muassa Nokian osakkeita. Parhaimmillaan osakepotin arvo oli kymmeniä miljoonia markkoja.

Tänäkin päivänä Onni Nurmi Säätiö tukee Pukkilan kunnan vanhustyötä merkittävällä tavalla.

 

Valtiokonttorin tilastot perillisittä kuolleiden jäämistöistä

Onni Nurmen Säätiöstä Pukkilan kunnan sivuilla