Suojavarusteiden kustannusten korvauksesta kädenvääntöä - tarvitaanko valtakunnallinen linjaus?

Kuuluuko kuntien korvata yksityisille palvelutuottajille koronaepidemian aiheuttamat ylimääräiset suojavarustekustannukset? Ja jos kuuluu, niin miten korvaukset määräytyvät? Siitä sentään ollaan samaa mieltä, että ylimääräisiä suojavarustekustannuksia on koronasta syntynyt.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa kyseessä olevan monimutkainen paketti. On hyvin tiedossa, että osa kunnista ajaa asiassa tiukkaa linjaa.

-Osa kunnista on ottanut tosi tiukan kannan asiaan. Ne katsovat, että jos on voimassa oleva sopimus ja siinä sovittu sopimuksen tarkistamisesta, niin sen mukaan eletään, Myllärinen kertoo.

Yrityksillä 10 miljoonan saatavat

Yksityiset hoiva-alan yritykset ovat viime aikoina yhä kiihtyvämmin äänenpainoin olleet vaatimassa omaa osuuttaan valtion kunnille maksamista koronakorvauksista. Toivottua tulosta se ei ole tuonut.

-Hali nosti kesän korvalla asian esiin ja ehdotti, että kunnat korvaisivat kustannukset tietyllä euromäärä/asiakas/toimintayksikkö kautta maan. Se olisi ollut toteuttamiskelvoton ehdotus, sillä olosuhteet vaihtelevat eri puolilla maata, Myllärinen kuittaa aiemman esityksen.

Hyvinvointiala HALI ry:n arvion mukaan sen jäseninä olevilla yksityisillä hyvinvointipalveluja tuottavilla yrityksillä ja järjestöillä on kunnilta saamatta noin 10 miljoonan euron koronakorvaukset suojavarusteista. Suurilla yrityksillä saatavat ovat suurimmat ja tänään esimerkiksi Esperi Care arvioi yhtiön käyttäneen ylimääräisiin suojavarusteisiin korona-aikana lähes kaksi miljoonaa euroa.

– Koronasta johtuva suojautumistaso on täysin poikkeuksellista sosiaalialalla. Lisääntyneet kustannukset eivät näy pelkästään suojavarusteiden hankintana, vaan myös siivous- ja hygieniakustannukset ovat kasvaneet. Samoin henkilöstömenot ovat lisääntyneet karanteenien ja altistumisten johdossa, kun etenkin kesällä piti pitkään odotella sairaslomalla testituloksia, muistuttaa hoivasta vastaava johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä.

Kustannuksia syntyy jatkossakin

Koronaepidemian jatkuessa valtio on päättänyt korvata koronakustannuksia kunnille ja sairaanhoitopiireille vuosina 2020 ja 2021. Taudin levitessä ja laajentuessa koko maahan on tullut tarve täsmentää suojavarusteiden kustannusten korvausten periaatteita.

-Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijälle työn edellyttämät suojaimet. Missä tulee se piste, jossa työnantajan normaali velvollisuus hankkia suojaimia työntekijälle loppuu ja siirrytään koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin, Tarja Myllärinen jatkaa

Kuntien erilainen tapa toimia kevään sekavina kuukausina, kuntayhtymien perussopimukset ja erilaiset koronatilanteet eri puolilla maata aiheuttavat ongelmia. Onpa joku kuntajohtajista jopa julkisesti sanonut, että valtiolta tuli rahaa enemmän kuin korona kustannuksia aiheutti.

Joka tapauksessa Kuntaliiton taholta korostetaan sitä, että pöydällä olevasta asiasta on pyrittävä sopimaan. Kiistaton tosiasia on, että valtio tukee kuntia koronakriisissä monilla eri tavoin ja osa korvauksista on osoitettu nimenomaan suojavarusteisiin.

-Kokonaisuuden kannalta kuntien on tärkeä muistaa, että me tarvitsemme jatkossakin yrityksiä. Tärkeää on myös toimijoiden yhdenvertainen kohtelu. Kuntien ja yritysten pitää jatkaa vuoropuhelua asiassa ja tehdä yhteistyötä. Niin asia ei saa mennä, että annetaan eniten rahaa sille, joka kovimmin huutaa, Tarja Myllärinen linjaa.

Tampere odottaa valtakunnallista linjausta

Kesäkuun lopulla STM viestitti kunnille, että tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Lisäksi infossa todettiin, että mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen näkee parhaaksi ratkaisuksi kiperään tilanteeseen yhtenäisen valtakunnallisen linjauksen. Toistaiseksi raha ei ole Tampereella liikkunut yksityisten toimijoiden suuntaan.

-Me odotamme asiassa valtakunnallista linjausta. Siitä tulee aika villi maailma, jos kaikki kunnat rupeavat asioista neuvottelemaan erikseen eri toimijoiden kesken. Pelkästään Tampereen kaupungilla on satoja sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Olemme olleet yhteydessä Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken ja Pirkanmaan alueen kuntien kanssa. Kaikilla on sama toivotus; valtakunnallista linjausta tarvitaan, mikäli korvauksia päätetään maksaa, Kuosmanen esittää.

Tampereella on vuoden kuluessa laskettu, mitä ylimääräiset suojavarusteet ovat sen omissa yksiköissä maksaneet. Esimerkiksi ikäihmisten kotihoidossa koronalta suojautumiskustannukset olivat vuorokausitasolla toukokuussa 0,77 euroa ja elokuussa 0,98 asiakasta kohden. Ikäihmisten asumisyksikössä lasketut kustannukset olivat 2,15 euroa ja syksyllä 3,05.

Vastaavasti kehitysvammapuolen asumisyksiköissä kustannukset keväällä olivat 4,60 euroa ja syksyllä 1,95. Hyvinvointiala HALI ry on esittänyt koronakustannusten korvausmääräksi 1,90 euroa/asiakas/vuorokausi.

-Meidän asiakasmäärillä maksettava korvaus olisi HALIn esityksen perusteella vuoden loppuun mennessä noin 1,8 miljoonaa euroa. Mutta tässä tarvitaan nyt sitä valtakunnallista linjausta, jotta asiassa päästään eteenpäin, Kuosmanen heittää pallo sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton suuntaan.

Sopimuksissa ei ylimääräistä

Ja samaan aikaan vanhukset ja kehitysvammaiset pitää hoitaa. Ja mieluiten turvallisesti. Suuret toimijat pärjäävät vaikeassa tilanteessa paremmin, mutta alan lukuisat pienet yksityiset yksiköt ovat todella tiukilla. HALI ry onkin vedonnut sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta asia saataisiin kuntoon.

-Meillä on asumispalvelut niin tiukkaan kilpailutettuja, ettei siellä ole ylimääräisiä tuloja, joista voisi nämä maksut kuitata. Konkursseja ei ole vielä nähty, mutta voidaan nähdä jatkossa firmojen myyntiprosesseja. Pienet yrittäjät ovat joutuneet ottamaan jopa lainaa, että selviävät kohonneista kustannuksista, Laitinen paljastaa.

Jo keväällä nähtiin kuntien kirjava suhtautuminen koronakustannusten korvaamiseen. Helsinki korvasi ylimääräiset kulut palveluntuottajille, mutta sittemmin maksuliikenne on lakannut. Osa kunnista hoiti esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten asumisyksiköihin tarvittavat maskit ja muut suojavälineet, osa taas hoiti velvoitteet puhtaalla rahalla. Mutta suurin osa ei ole rahaa liikkeellä laittanut.

– Kunnat ovat saaneet valtiolta hyvin avokätisesti korvauksia koronakustannusten kattamiseksi. Olisi oikeus ja kohtuus, että kunnat hoitaisivat oman osuutensa ja käyttäisivät saamansa rahat siihen tarkoitukseen.

-Paljon puhutaan paikallisten palvelujen suosimisesta koronakriisin keskellä. Tässä tapauksessa kunnat ovat jo ostaneet palvelun, mutta eivät kuitenkaan maksa palveluntarjoajan välttämättömiä kuluja. Tilanne ei ole kestävä, reiluudesta puhumattakaan, sanoo hoivasta vastaava johtaja Arja Laitinen.