Suomalaiset arvostavat julkista hallintoa aiempaa enemmän – niukka enemmistö ei halua supistaa sitä
Suomalaiset pitävät tärkeänä hallinnon avoimuutta ja kansalaisten kuulemista. Kuva Espoon valtuustotalosta.
Suomalaisten mielipiteet ovat muuttuneet julkiselle hallinnolle yhä myönteisempään suuntaan, kertoo Kantar TNS:n gallup. Hyvä hallinto mielletään vahvasti Suomen menestystekijäksi.
Aiempaa selvästi useampi ei haluaisi supistaa julkista hallintoa, vaikka väite jakaa mielipiteet.
Akavan Erityisalat on teettänyt tutkimusta vuodesta 2015 alkaen kahden vuoden välein. Suomalaisten käsityksiä julkisen hallinnon merkityksestä tutkittiin kolmen väitteen avulla.
Suomalaisten mielestä hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 90 prosenttia suomalaista.
Lähes yhtä yksimielisiä ollaan siitä, ettei Suomi menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 86 prosenttia kansalaisista.
Väittämät on esitetty Akavan Erityisalojen Kantar TNS:ltä tilaamassa gallupissa nyt neljästi kahden vuoden välein. Tuoreimmassa mittauksessa arviot ovat julkiselle hallinnolle kaikkein myönteisimmät.
Erityisen selvä ero on vuoden 2015 mielipiteisiin.
Kanta julkisen hallinnon supistamiseen jakaa suomalaisia. Niukka enemmistö (58 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa Suomessa. Tuoreimmassa mittauksessa aiempaa selvästi useampi on tätä mieltä. Vuodesta 2015 tämä näkemys on vahvistunut tasaisesti.
– Olemme eläneet aikoja, jolloin hallinnosta leikkaaminen on ollut suorastaan itsetarkoitus ja hyve. Nyt kelkka tuntuu kääntyneen. Uskon, että myös yhä useampi päättäjä näkee hyvän julkisen hallinnon maamme menestystekijänä ja kansainvälisenäkin kilpailuvalttina, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista järjestön tiedotteessa.
Hallinnon asiantuntemus ja lainmukaisuus tärkeintä
Gallupissa selvitettiin myös, miten merkittävinä suomalaiset pitävät hyvän julkisen hallinnon eri tunnusmerkkejä. Näkemykset ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Kaikki hyvän hallinnon vakiintuneet piirteet ovat suomalaisten mielestä tärkeitä, mutta kärkeen nousevat hallinnon asiantuntemus ja osaaminen sekä lainmukaisuus.
Kansalaiset nostavat tärkeälle sijalle myös hallinnon avoimuuden ja kansalaisten kuulemisen.
Puoluekanta näkyy painotuksissa
Vaikka suomalaisten esittämät hallintoa koskevat arviot ovat tuoreen hallintogallupin mukaan hyvin yksimielisiä, puolueittain näkyy painotuseroja.
Kokoomusta ja keskustaa kannattavat painottavat hallinnon taloudellisuutta. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat taas korostavat keskimääräistä enemmän hallinnon yhdenvertaisuutta. Perussuomalaiset on ainoa ryhmä, jonka enemmistö ei pidä yhdenvertaisuutta erittäin merkittävänä hyvän hallinnon piirteenä.
Julkisen hallinon supistaminen jakaa selkeästi vastaajia puoluekannan mukaan. Vasemmistopuolueita kannattavista keskimääräistä useampi vastustaa supistamista. Kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat taas erottuvat päinvastaisesta syystä.
