Finnairin päätös lopettaa kesän ajaksi lennot pienempien maakuntien lentoasemille on aiheuttanut keskustelua. Ylen tietojen mukaan eduskunta ei aio kytkeä Finnairin tulevaa 700 miljoonan tukea maakuntalentoihin. Kuva: Kuntalehti

Lentoyhtiö Finnairin päätös lopettaa lentonsa maakuntien pienemmille lentoasemille aiheuttaa päänvaivaa maakuntien taloudelle.

Finnair tiedotti viime viikolla, että se ei lennä kesällä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin tai Kokkolan lentoasemille. Päätöksen jatkamisesta keskustellaan uudelleen elokuussa, jolloin tarkastellaan talvikauden lentojen tilannetta.

Meri-Lapin kehittämiskeskus ry julkaisi maanantaina kannanoton, jonka mukaan Meri-Lapin elinkeinoelämä ja kunnat edellyttävät Kemi-Tornion lentoliikenteen palauttamista syyskuussa.

– Koronapandemiaa ei saa käyttää tekosyynä Kemi-Tornion lentoreitin lakkauttamiselle, vaan alueen suurteollisuudesta johtuva vahvasti liikematkustamiseen pohjautuva reitti täytyy avata ensimmäisten joukossa tukemaan Suomen elpymiselle merkittäviä teollisuuden suurinvestointeja, toteaa Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen tiedotteessa.

Alue- ja väestötutkija Timo Aro myöntää, että pitempiaikaisen lentotauon vaikutukset ovat maakuntien elinvoimalle selkeästi haitallisia.

– Jo pelkästään puhe pitemmästä lentotauosta on haitallista alueen kannalta. Puhumattakaan siitä, että se realisoituisi.

Lentoliikenne yritysten elinehto

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa ymmärtävänsä Finnairin päätöksen kesätauosta lentomatkustuksen ollessa korona-aikana vähäistä. Pentikäisen mukaan Finnairin on kuitenkin suuryhtiönä kannettava myös osansa yhteiskuntavastuusta.

– Toivomme, että tilanteeseen löytyisi markkinalähtöinen ratkaisu. Muuten on mietittävä siltarahoitusratkaisuja lennoille tai muulla tavalla varmistettava saavutettavuus, jotta elinkeinoelämän tarpeet tulevat turvatuksi.

Pentikäinen muistuttaa, että saavutettavuus on elinehto vientiä harjoittavalle yrittäjyydelle.

– Yhteiskunnan vastuu on turvata yrittäjyyden edellytykset. Pitäisin todella outona, jos hallitus tässä tilanteessa sallisi, että lentoliikenne viidelle kentälle loppuisi pysyvästi.

Maakuntien vientiteollisuuden tyrehtyminen vaikuttaa kansallisesti talouteen. Esimerkiksi Meri-Lapin alueen viennin osuus on noin kahdeksan prosenttia koko Suomen viennistä.

Vaihtoehtona ostopalvelu

Hallitus päättää tulevana maanantaina 700 miljoonan euron tuesta Finnairille. Yle kuitenkin uutisoi jo tiistaina, ettei eduskunnan valtiovarainvaliokunta kytke suunnitellun tuen ehdoksi lentojen jatkamista pienemmille maakuntakentille.

Jos Finnairin liikennöinnin pysäyttäminen maakunnan lentoasemille jatkuu yhä syksyllä, kuntien yksi vaihtoehto on sopia lentoliikenteestä toisen operaattorin kanssa. Timo Aro huomauttaa, että erilaisista korvaavista ratkaisuista on keskusteltu aiemmin jo muun muassa Lappeenrannassa, Savossa ja Porissa.

– Esimerkiksi Poriin Finnair ei ole lentänyt enää vuosikymmeniin, vaikka alueelliset tulot ovat siellä suuria. Porin kaupunki on ottanut tilanteessa vastuun ja tukenut budapestiläistä liikennöijää.

Liikennöinnin hankkiminen ostopalveluna vaatisi kuitenkin alueen kunnilta suuria taloudellisia investointeja. Tällä hetkellä Savonlinna on ainoa Suomen maakuntakaupunki, jonka lentoliikennettä valtio tukee. Savonlinnassa kaupunki ja valtio maksavat kaupungin lentoliikenteestä suomalaiselle Maavoima-yhtiölle vuosittain noin 2,2 miljoonaa euroa.

Jatkossa kunnat voivat pahimmillaan joutua kalliiden valintojen eteen, jos ne haluavat ylläpitää alueen lentoliikennettä. Aro huomauttaa, että vaikka nyt tapahtuvia muutoksia voidaan pitää epäoikeudenmukaisena alueiden kansallisen merkityksen, arvonlisäyksen ja viennin näkökulmasta, kuihtuva lentoliikenne ei ole uusi asia.

– Jos suhteuttaa koko maan kehitykseen, tilanne ei tälläkään hetkellä ole tasaväkinen lentoliikenteen ja sen järjestämisen osalta.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Finnair on osakeyhtiö, vielä pörssissä. Sen tehtävä on tuottaa tuloa omistajille. Kannattamaton liikenne on vastoin omistajien etua. Eiväthän maakunnnissa olevat yhtiötkään kaiketi myy tuotteitaan alle tuotantokustannuksien.
    Liikematkailu on jo aikansa elänyttä. Yhteydenpito hoituu muutoinkin, ja ihan ”kasvotusten”.
    Hupaisaa oli erään yliopiston rehtorin tokaisu, että kyse on ”yliopiston ydintoiminnasta”, siis lentokoneella matkustelu ydintoimintaa. Varmaan syytä tarkastella yliopistoverkkoakin. Kyseisessä yliopistossa ei ole edes teknillistä tiedekuntaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*