Hallitus ei ole löytänyt yksimielisyyttä työllisyyden hoidon vastuunjaosta. (Kuva: Ville Miettinen)

Hallituspuolueiden erimielisyyksiin maakuntauudistukseen kuuluvista kasvupalveluista ei löytynyt perjantainakaan ratkaisua. Kasvupalvelut tarkoittavat nykyisiä ELY- ja TE-keskusten tehtäviä. Pitkälti kyseessä on työvoimapolitiikka.

Kasvupalvelut ovat alueuudistuksen olennaisin osa sote-kokonaisuuden jälkeen.

Aiemmin kokoomus olisi ollut valmis antamaan kasvupalvelut suurten kaupunkien vastuulle, mutta siitä ajatuksesta on luovuttu. Se ei kelvannut muille hallituspuolueille, ja mallin sopimista perustuslain raameihin pidettiin myös kyseenalaisena.

Nyt keskustellaan siitä, voivatko maakunnat halutessaan luovuttaa palvelut esimerkiksi kuntayhtymien hoidettavaksi.

Kokoomus on halukas antamaan kunnille lisää tilaa kasvupalveluissa. Keskusta on nyttemmin pyörtänyt aiemman kantansa ja hyväksyy mallin, jossa maakunta voi päättää antaa kasvupalvelut esimerkiksi kuntayhtymälle.

Siniset sen sijaan oat panneet vastaan. Muissa puolueissa taustalla on nähty sinisten tarve nostaa profiiliaan, joka perussuomalaisten hajaannuksen jälkeen on jäänyt lähes kuopalle, kuten toisen hallituspuolueen edustaja kuvaa.

Työvoimapalvelut kuuluvat sinisten työvoimaministerin Jari Lindströmin salkkuun, mutta suurta julkisuutta hän ei ole asian hoitamisessa tai ratkaisun löytämisessä saanut.

Kokoomus kuulee suuria kaupunkeja

Alun perin kasvupalvelut oli määrä antaa maakuntien vastuulle. Sitten pääkaupunkiseutu sai erillisratkaisun hoitaa alueensa kasvupalvelut kuntayhtymän kautta. Muille Uudenmaan kunnille annetaan mahdollisuus liittyä kuntayhtymään.

Mutta muutkin suuret kaupungit ovat halunneet kasvattaa rooliaan kasvupalveluissa, ja erityisesti kokoomuksessa on ollut paineita niiden kuuntelemiseksi. Muutenkin kokoomuksella on olut herkkä korva suurille kaupungeille, joissa sillä on vahva asema. Suuret kaupungit ovat myös käyttäneet ääntään.

Keskusta taas on nähnyt tarkoituksenmukaisesti korostaa maakuntien valtaa. Sillä on niissä enemmän painoarvoa kuin suurissa kaupungeissa. Kymmenestä suurimmasta kaupungista keskusta on vahva vain Oulussa ja Kuopiossa.

Varsinkin Oulu on ollut tiiviisti mukana suurten kaupunkien rintamassa vaatimassa kunnille suurempaa roolia. Oulun kaupunginjohtaja, keskustalaistaustainen Päivi Laajala oli vielä vuosi sitten alueuudistuksen keskeinen valmistelija valtiovarainministeriössä.

Keskustalaisministerit toppuutelleet

Keskustalaisministerit ovat toppuutelleet kaupunkien intoa päästä osallistumaan kasvupalveluihin huomauttamalla, että kaupungeilta ei olla ottamassa mitään pois, vaan kysymys on valtion tehtävien siirtämisestä maakunnille.

Tosiasiassa erityisesti suurimmat kunnat kuitenkin ovat harjoittaneet aktiivista työvoimapolitiikkaa. Niitä on muun ohella kannustanut siihen se, että ne joutuvat maksamaan osan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Niiden maksuosuutta perustellaan juuri sillä, että niiden pitäisi olla aktiivisia työpaikkojen syntymisessä alueellaan.

Kuntien roolia työllisyyspolitiikassa on kehitetty myös kokeiluissa, joiden tuloksiin kunnat ovat olleet tyytyväisiä. Viimeksi Tampereen seudun kunnat ilmoittivat haluavansa jatkaa kokeilua maakuntauudistuksen alkuun asti.

 

Asiasta aikaisemmin Kuntalehdessä täällä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*