Kuntajohtajat HS:ssa: Sote-uudistus pakottaa karsimaan kouluverkkoa
Perusopetus ja varhaiskasvatus joutuvat leikkausten kohteeksi sote-uudistuksen takia, kuntajohtajat varoittavat. (Kuva: Ville Miettinen)
Pääosa sote-uudistuksen tuottamasta lisälaskusta kunnille joudutaan rahoittamaan leikkauksilla, jotka kohdistuvat perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, kirjoittavat Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen ja Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Härkönen ja Kairsesalo muistuttavat, että sote-kustannukset yhdessä valtionosuusleikkausten ja valtionosuusuudistuksen kanssa tuovat kunnille rajun veronkorotuspaineen.
– Esimerkiksi noin 35 000 asukkaan Keravalla sote-uudistuksen lisälasku on noin 10,3 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa 16,9 prosenttia kaupungin sivistystoimen kokonaismenoista. Käytännössä sote-uudistus on mahdollista maksaa vain, jos sekä koulu- ja päiväkotiverkkoa karsitaan että verotusta kiristetään, Härkönen ja Kairesalo kirjoittavat.
He myös muistuttavat, että sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli supistaa 9 miljardin suuruista valtion kestävyysvajetta 2,6 miljardilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Nyt puhutaan säästötavoitteiden sijaan siitä, että kustannusten kasvua hillitään 850 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2021.
Helsingin Sanomien Vieraskynä 4.2.2015
Ongelma voidaan ratkaista maakunnallisilla sosiaali- ja terveyspiireillä.
Nykyisen lain mukaan kaikki Suomen kunnat kuuluvat oman maakunnan sairaanhoitopiiriin.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kunnat perustivat vapaaehtoisesti – ilman erityistä soten järjestämislakia ja ilman soten rahoituslakia – Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän Eksoten vuonna 2010.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hyväksynyt Eksoten järjestämisvastuulliseksi oman alueen sosiaali – ja terveyspalveluiden rahoittajakuntayhtymäksi.
Eksotessa ei ole Orpon (kok.) soten eikä Vapaavuoren (kok.) soten perustuslakiongelmia.
1) Nykyisessä Eksotessa säilyy kannustavuus innovoida yhä parempaa tuottavuutta, laatua, hoidon vaikuttavuutta.
2) Vapaavuoren viiden sote-tilaajan mallissa perustuslaillinen ongelma on, että Eksoten jäsenkunnat yhdessä, eikä varinkaan erikseen, eivät voi vaikuttaa oman alueen järjestämispäätöksiin eikä laskun suuruuteen. Sama perustuslaillinen ongelma oli Petteri Orpon (kok.) ja Jouni Backmanin (sd.) soten isäntäkunnat ja renkikunnat -mallissa.
Orpon sote hylättiin ”radiohiljaisuudessa” perustuslain vastaisena soten järjestämislakiesityksenä ja perustuslain vastaisena soten rahoituslakiesityksenä.
Edyskunnan perustuslakivaliokunta joutuu näkemään tavallaan myös Orpon soten perustudlainvastaisuuden.
Perustuslakivalikunnan vertailussa on:
A) Perustuslain sekä 19 §:n että perustuslain 121 §:n mukaisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuuston jäsenkuntien valtuustossa tekemät sekä järjestämispäätökset että rahoituspäätökset.
B) Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) Orpon soten korvaajaksi esittämän perustuslain 121 §:n vastaisen soten järjestämislakiesityksen ja rahoituslakiesityksen.
Kokoomus ajaa ”radiohiljaisuudessa” Etelä-Karjalan maakunnan laajuista ”kuntaa”. Muualla maassa asia olisi saanut myrskyn aikaiseksi.
Etelä-Karjalaa kokoomus ja sosiaalidemokraattinen puolue ovat käyttäneet pelinappulana suurkuntapolitiikassa sekä Orpon soten että Vapaavuoren soten vipuvartta käyttämällä.