Kuntaliitto vetoaa hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden sääntely arvioitava uudelleen – "Kustannukset voivat ylittää hyödyt"
Ruokahuolto kuuluu toimialoihin, joilla toimii merkittävästi pienomisteisia inhouse-yhtiöitä tuoreen kartoituksen mukaan. Kuva: Seppo Haavisto
Kuntaliitto haluaa hallituksen arvioivan uudestaan ns. inhouse-kirjauksen. Kirjaus liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa mm. kuntien ja hyvinvointialueiden käyttämien sidosyksikköjen eli inhouse-yhtiöiden omistusosuuden vähimmäisosuus 10 prosenttiin.
Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät inhouse-yhtiöitä, joiden omistusosuus voi olla hyvinkin pieni. Käyttämällä inhouse-yhtiötä kunnan tai hyvinvointialueen ei tarvitse kilpailuttaa hankintaansa.
Erityisesti pienet kunnat ovat kokeneet inhouse-kirjauksen kohtuuttomaksi ja kritisoineet sitä voimakkaasti.
– Se tarkoittaisi inhouse-yhtiöiden pilkkomista tytäryhtiöiksi ja edelleen niiden tytäryhtiöiksi. Tai sitten inhouse-palvelut pitäisi yrittää järjestää itse, Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas sanoi Kuntalehden haastattelussa.
Suomen Yrittäjät puolestaan kannattaa kirjausta. Yrittäjien mukaan tuleviin linjauksiin olisi saatava mukaan myös käytäntö siitä, että inhouse-yhtiössä sen jokaisella omistajalla pitää olla myös todellisuudessa toimivaltaa päättää asioista.
Rajoitukset uudessa valossa
Kuntaliitto perustelee vetoomustaan tänään julkaistulla Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinakartoituksella, jonka mukaan kunnat hyödyntävät toiminnassaan inhouse -yhtiöitä maltillisesti.
KKV:n selvityksen mukaan ns. pienomistukset, eli hallitusohjelmassa esitetyn 10 prosentin vähimmäisomistusrajan alittavat omistusosuudet, ovat keskittyneet pieneen osaan sidosyhtiöitä.
Kuntaliiton mielestä KKV:n selvitys asettaa sidosyksiköiden käyttöön suunnitellut rajoitukset uuteen valoon, ja suunnitelmissa olevat mekaaniset ja tiukat rajoitukset sidosyksikköjen toimintaan pitäisi arvioida uudelleen.
– Vetoamme maan hallitukseen, että se arvioisi uudelleen hallitusohjelman sidosyksikkösääntelyä koskevia kirjauksia. Hallitusohjelmassa esitettyjen muutosten tosiasiallinen vaikutus olisi markkinoiden näkökulmasta vähäinen, mutta kohdistuisi kohtuuttoman haitallisesti laajaan joukkoon erityisesti pieniä kuntia, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
– Jos sääntely etenee, hallitusohjelman kirjauksen mukaisena kunnat joutuisivat tekemään toimivissa yhtiöissä mittavia omistusjärjestelyjä tai vaihtoehtoisesti ottamaan toimintoja takaisin kunnan itsensä hoidettavaksi. Kustannukset näistä toimenpiteistä voivat helposti ylittää hyödyt.
Kunnat omistavat monia sidosyksiköitä isommilla omistusosuuksilla, monia jopa täysimääräisesti. Omistajien määrä ei kuitenkaan ratkaise hankintalainsäädännön edellyttämän määräysvallan toteutumista.
– Hallitusohjelmassa on esitetty sääntelyn merkittävää kiristämistä, mutta tämä alustava selvitys ei näytä tätä tukevan. Olemme alusta alkaen toivoneet, että faktat selvitetään ennen lainvalmistelua, ja KKV:n selvitys on askel oikeaan suuntaan Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki sanoo tiedotteessa.
Myllymäki muistuttaa, että sidosyksiköitä koskeva mahdollinen ongelma on selvästi rajoitetumpi, kuin mitä elinkeinoelämän järjestöjen suunnalta on annettu ymmärtää.
– Sidosyksiköt ovat kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön mukainen ja yleisesti käytetty tapa tuottaa palveluja.
Selvitystyö jatkuu
KKV:n nyt julkasema markkinakartoitus antaa toistaiseksi kattavimman saatavilla olevan kuvan kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden määrästä ja omistusrakenteista. Suomessa toimii noin 2700 kuntien tai hyvinvointialueiden omistamaa yhtiöitä. In-house -yhtiöitä, joissa on hallitusohjelman määritelmän mukaisia pienomistajia, on alustavien tulosten perusteella 176.
Merkittävimmät toimialat, joilla toimii pienomisteisia in-house -yhtiöitä, ovat yleis- ja taloushallinto, ICT, tekstiilipalvelut, jätehuolto, ruokahuolto, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kiinteistöhuolto. Pienomistuksia oli KKV:n selvityksen perusteella eniten hallinnon ja ICT:n toimialoilla. Näillä aloilla toimivien in-house-yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa.
Nyt julkaistu KKV:n selvitys on ensimmäinen osa työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehtävää sidosyksiköiden käytön yleisyyttä, käyttötapoja ja käyttötarkoituksia tarkastelevaa selvitystä.
Selvitystyön toinen osa, jossa arvioidaan hallitusohjelman sidosyksikköjen vähimmäisomistusosuutta koskevan kirjauksen vaikutuksia, valmistuu kevään aikana.
”Pienomistuksia oli KKV:n selvityksen perusteella eniten hallinnon ja ICT:n toimialoilla.”
Pienten kuntien on mahdotonta saada 10%:n osuutta ICT-yhtiöstä esim. Meita- toimii ainakin kahden maakunnan alueella, hoitaen ja järjestäen taloushallinnon ja tietoliikenteen palveluja ja yhteyksiä kunnille. Vaihtoehtona inhouse yhtiölle on kansainväliset suuret ohjelmistotalot ja toimistot, jotka osaavat kyllä sen jälkeen rahastaa palveluistaan viimeisen euron päälle, tarjoten osaratkaisuja. Kunnista tulee ohjelmistotalojen vapaata riistaa, eikä kunnissa riitä asiantuntemusta ja resursseja kilpailuttaa ja vertailla tarjouksia. Tässä hallituksen linjassa idealismi on syrjäyttänyt kokonaisuuden kuvan ja järkevyyden. Vielä voi avata silmät, ja nähdä mihin on menossa tie.
Inhouse-yhtiöillä ei ole mitään erityisosaamista joka puolustaisi niiden käyttämistä suorahankinnoissa. Ja jos sitä erityisosaamista olisi, niin ratkaisu inhouse ongelmaan on yksinkertainen ja tehokas. Kilpailutetaan hankinnat hankintalain mukaan ja inhouse yhtiöt osalistuvat kilpailuun muiden toimijoiden tavoin. Jos sitä ylivertaista erityisosaamista olisi, niin inhouse yhtiöt voittaisivat kilpailutukset mennen tullen.
Inhouse yhtiöiden käyttäminen ei ole missään mielessä pienten kuntien edun mukaista. Inhouse yhtiöt eivät työllistä pienkunnissa, eivät maksa veroa niihin eikä muutoinkaan hyödytä pieniä kuntia. Kuntien omat toimijat ovat näin ollen lähtökohtaisesti suljettu kunnan hankintojen ulkopuolelle.