Kuva: Ville Miettinen

Mikä asia herättää erityisesti tunteita, kun kuntatalouden konsultti esittelee toimenpidevaihtoehtoja pahoissa talousvaikeuksissa olevan kunnan keinoiksi päästä eteenpäin kuivin jaloin? 

Lähes poikkeuksetta pienempien kuntien kohdalla vastaus on: kyläkoulut.  

Konsultin aloittaessa työnsä kunnan talous on jo niin huonolla tolalla, että toimenpide-ehdotukset ovat kipeitä, koska keinoja pelastaa kunta on jäljellä rajallinen määrä.  

Kipeimpiä – ja siksi tunteisiin käyviä – ovat kuntalaisten arkeen konkreettisesti osuvat toimenpiteet, kuten kouluverkkotarkastelu. 

Konsultti katsoo kuitenkin numeroita, eikä mieti niiden ulkopuolisia asioita. Sopeuttamisohjelmaa laadittaessa luvut ovat yleensä punaisia ja jotain on pakko tehdä. 

– Meidät soitetaan paikalle silloin, kun arviointikriteerit alkaa täyttyä, kuvailee tavallista alkuasetelmaa Eero Laesterä, joka kollegoineen lienee Suomen työllistetyin kuntatalouden tasapainottamisen konsultti.  

Laesterä viittaa arviointikriteereillä siihen, että kunnan taloudessa on jo useampia merkkejä siitä, että jos ei käännettä parempaan tapahdu, kunta on joutumassa valtiovarainministeriön (VM) määräämään arviointimenettelyyn. Sitä kautta edessä voi olla pakkoliitos naapurikunnan kanssa. 

Numeroiden ja kunnan tuntemusta 

Sivistyspalveluihin kohdistuvat tai suunnitellut leikkaukset herättävät tunteita myös isoissa kaupungeissa, kuten tämän syksyn aikana Helsingissä ja Espoossa. 

Laesterä oli laatimassa sopeutusohjelmaa myös Espoolle, kuten on ollut laatimassa suurimmalle osalle maan kuntia, mukaan luettuina useimmat isot kaupungit. Viime vuosina Perlacon Oy on laatinut sopeutussuunnitelmia mm. Oululle, Turulle ja Tampereelle

Keväällä 2020 Kuntaliiton tytäryhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy osti Perlacon Oy:n koko osakekannan. Kauppa synnytti kuntatalouden sopeuttamisen konsultoinnin ”tehonyrkin” FCG-Perlaconin.  

Moni kunnan virkahenkilö kehuu Laesterän ja kumppanien osaamista niin kovaksi, että vaihtoehtoja ei juuri mietitä, kun kunnan taloutta halutaan tasapainoon.  

Toimeksiannot tulevat valtaosin julkisten hankintakilpailujen kautta. 

FCG Konsultointi Oy:n liiketoimintaryhmän johtaja Sami Miettinen muistuttaa, että yhtiö on myös hävinnyt kilpailutuksia.  

– Toki kapealla tasapainotusselvitysten osa-alueella olemme selkeästi markkinaykkösiä. 

Tekijöitä ei kovin paljon ole, Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö vahvistaa havainneensa.  

– Vaatii osaamista ei vain numeroiden osalta, vaan vaatii myös siitä, kuinka kunta toimii. Kenttä on avoin ja hyviä tekijöitä voi kentälle mennä, mutta kilpailu on vähänlaista. 

Ulkopuolista näkökulmaa 

Talouden tasapainottamisen palvelua tarjoaa myös esimerkiksi BDO Oy,  joka toimii erityisesti mm. tilintarkastamisen ja yritys- ja organisaatiojärjestelyjen saralla ja  jonka valikoimaan talouden, hallinnon ja johtamisen palveluja kuuluu myös talouden sopeutusohjelmat ja selvitykset.

-Asiakkaat tunnistavat meidätkin [kuntatalouden sopeuttamisen] vaihtoehdoksi, ja joitain yhteydenottoja siitäkin tulee, sanoo BDO:n liiketoimintajohtaja Minna Ainasvuori

Kuntatalouden tiukka tilanne on havaittu myös BDO:ssa. 

– Tilintarkastusasiakkaissa on huomattavissa asiakkaiden talouden liikkumavaran tiukentuminen. Yhä useampi painii kattamattomien alijäämien kanssa. 

Tampere päätti muutama vuosi sitten hankkia Perlaconilta näkemystä, kun kaupungin talousluvuissa alkoi jo välkkyä kriisikuntakriteerien täyttyminen. 

Jukka Männikön mukaan Tampere halusi ulkopuolisen tahon haastamaan kaupungin omia tarkastelunäkökulmia. 

-Kaupungilla oli takana useita alijäämäisiä tilinpäätösvuosia. Silloin kuviteltiin, että sote olisi aloittanut vuonna 2020, ja haluttiin valmistautua sote-uudistukseen.  

Vuosi 2018 oli Tampereelle vielä huono talousvuosi. Vuoden 2019 tilanne kääntyi parempaan suuntaan. 

– Väitän, että ilman koronapandemiaa positiivinen kehitys olisi jatkunut. Tulosten näkövinkkelistä pari vuotta kehitys on ollut todella hyvänsuuntainen, Männikkö sanoo. 

– Vaikka varmasti jokaisesta kunnasta ja kaupungista löytyy varsin hyvää osaamista, asioiden kyseenalaistaminen ja uusien tarkastelukulmien hakeminen kannattaa. Kuntien kannattaa hakea tukea tekemiseen ja uusia ajatuksia, Männikkö sanoo konsulttien käytöstä. 

Painelaskelma on ainoa tapa katsoa sopeutustarvetta 

Koska konsultti usein siis hyppää vauhtiin, kun vauhti on kiihtynyt kunnan kannalta vaaralliseksi, toimet, joita esitetään talouden tervehdyttämiseksi, ovat mahdollisimman vaikuttavia toimia. 

Ja näitä toimia mietittäessä katsotaan siis vaikuttavuutta numeroiden pohjalta. 

-Konsultti ei käy arvokeskustelua, Eero Laesterä muistuttaa. 

Arvot määrittää kunta itse, käytännössä valtuusto tehdessään lopullisia päätöksiä. 

Konsultti tarjoaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Usein tietoa tarjotaan painelaskelman kautta. Painelaskelmassa kunnan oman tilastotiedon, VM:n, Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen datan pohjalta tehdään ennuste siitä, miten kunnan taloudelle käy tulevina vuosina, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä. 

– Painelaskelma ei ole ennuste, vaan se on laskelma, joka osoittaa, mihin talous menee, jos menojen annetaan kasvaa tekemättä mitään, Laesterä sanoo. 

Painelaskelmia tekevät muutkin kuin konsultit. Esimerkiksi VM julkaisee vuosittain oman kuntatalouden painelaskelmansa. 

-Painelaskelma on ainoa tapa katsoa sopeutustarvetta, Eero Laesterä kiteyttää. 

Taustalla on paljon dataa. Painelaskelmassa voidaan huomioida esimerkiksi kunnan tilinpäätös ja tilinpäätösennuste, uusi talousarvio, Kuntaliiton veroennustekehikko, valtionosuuspäätökset ja Kuntaliiton arvio valtionosuuksista, tilinpäätösennakko, väestöennuste.  

Laskelmaa tehtäessä voidaan tarkastella kouluikäisten ennustetta, vanhusväestön ennustetta, verotulojen kehitystä, asukasmäärän ennustetta, huomioidaan inflaatio, tarkastellaan lainakantaa ja investointeja. 

Tältä pohjalta laaditaan yhtälö kunnan talouden tasapainottamisen mahdollisuuksista. Se on yleensä selkeä mutta karu. Katsotaan olemassa olevaa palveluverkkoa, katsotaan käytössä olevia rahoja. 

– Jompaakumpaa täytyy tehdä: joko kuluja pois tai sitten veroja lisää, Eero Laesterä sanoo. 

Konsultti ei päätä 

Sopeuttamisohjelmaa laaditaan yleensä ensin ohjausryhmän kesken. Ryhmän työ on luottamuksellista, ja usein ohjausryhmä koostuu kunnanhallituksesta, siinä on siis vahva edustus valtuustosta. Tämä työvaihe on luottamuksellista. 

-Valmisteluvaihe on eri asia kuin päätöksentekovaihe, Sami Miettinen muistuttaa. 

-Päätöksenteko, johon konsultti ei osallistu, on erikseen. 

Ulkopuolelta näyttää toisinaan, että konsulttien esittämät keinot talouden tasapainottamiseksi muistuttavat hämmentävän paljon toisiaan kunnasta toiseen.  

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kuntien lakisääteiset tehtävät ovat samanlaisia, kunnat tekevät samankaltaisia asioita. 

-Siksi teemat, joita kuntatalouden tasapainottamisessa tarkastellaan, ovat aika samanlaiset, Sami Miettinen sanoo. 

– Aina käydään läpi paikallinen tilanne, mitkä ovat kunnan kustannukset tietyissä palveluissa, ja verrataan niitä toisiin, vastaaviin kuntiin. Sitä kautta haetaan palveluita, joissa on selvästi verrokkikuntia korkeammat kustannukset. 

Kyläkoulut nousevat valokeilaan 

Kyläkoulut ovat tuttu kuuma peruna myös Sami Miettiselle. Hän oli Vihdin kunnanjohtajana viime vuosikymmenellä tasapainottamassa kunnan taloutta. 

-Tiukimmat keskustelut käytiin kyläkouluista.  

-Olen itse tulkinnut niin, että kyläkoulut ovat viimeisiä kunnallisia palveluita, joita pienimmillä kylillä kunnissa on, ja niitä halutaan puolustaa. Ne nousevat usein valokeilaan prosesseissa. 

Näin tapahtui esimerkiksi viime vuonna Taipalsaarella, jonka kehnoksi luisuneen talouden tasapainotuksessa esitettiin kouluverkkoratkaisun osana kyläkoulun sulkemista.  

– Meillä ei tällä alueella ole hirveän montaa syytä, miksi me jäätäisi tänne, jos tätä koulua ei ole, tiivisti eräs taipalsaarelainen kyläläisten näkökulman kuntalaiskuulemisessa.  

Sopeutusesitystä seurasi kyläkoulun puolustajien väkevä kampanjointi, jossa kyseenalaistettiin myös konsultin motiivit ja tiedot.   

Eero Laesterä muistuttaa, että kun luottamushenkilöt ja viranhaltijat pyytävät konsultin kuntaan, tämä näyttää koko kuvan ja koettaa löytää asiat, joilla talous saadaan tasapainoon.  

– Toimimme faktapohjalta. Johtoryhmä on mukana rakentamassa [sopeuttamisen] mallia. Sen on pakko olla arvoväritteetön, Eero Laesterä sanoo. 

Arvojen on tarkoitus painaa päätöksenteossa, mutta usein ne tulevat mukaa mm. kuntalaiskeskustelussa sopeutusesityksestä. Näin kävi myös Taipalsaarella.  

Tässäkin kuussa eri puolella maata on tehty päätöksiä kyläkouluista osana kunnan talouden tasapainottamista. Esimerkiksi Kiuruvedellä luottamushenkilöt torppasivat neljän kyläkoulun lakkautukset, joita FCG-Perlaconin ja kaupungin ohjausryhmän tekemässä talouden sopeuttamisohjelmassa oli esitetty.  

Myös Hämeenlinnassa ja Vihdissä päädyttiin vastoin esitystä säilyttämään kyläkoulut. 

Vihti kuuli konsulttia ja kuntalaisia 

Vihdissä kyläkoulujen karsimista esittivät myös jotkut kuntalaiset, kun kunta kyseli ratkaisuja sopeutustoimiksi asukkailtaan. 

-Ne herättävät tunteita, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola kyläkouluista – Eerolalla on siis tuoreeltaan sama havainto kuin edeltäjällään Sami Miettisellä viime vuosikymmeneltä. 

Vihti oli hyväksynyt oman tasapainotusohjelmansa jo viime vuonna. Sitten tuli korona ja verotulojen putoaminen. Kunta halusi uutta näkemystä – ja kutsui Perlaconin avuksi. Konsultin analyysin pohjalta kunta jatkoi itse talouden tarkasteluaan ja kartoitti mahdolliset toimenpiteet. 

Erkki Eerolan mukaan paras lähtökohta talouden tarkastelulle on, että päätöksiä tehdään tiedolla. 

Vihdissä haluttiin myös panostaa avoimuuteen ja antaa aikaa niin asukkaille kuin luottamushenkilöille.  

Eerolan luonnos sopeuttamistoimenpiteistä julkaistiin elokuussa, ja siihen pyydettiin ehdotuksia kuntalaisilta. 

-Halusimme, että päättäjät pääsevät rauhassa keskustelemaan ratkaisuista ja että kuntalaiset pääsevät ottamaan kantaa. Kuntalaiset pääsevät myös olemaan yhteydessä suoraan päättäjiin. Näen, että tämä oli prosessina erittäin hyvä ja toimiva, Eerola sanoo. 

-Aika toi myös viranhaltijoille paljon uutta tietoa, sellaistakin, jota ei ollut käytössä, kun luonnos sopeuttamisohjelmaksi tehtiin. 

Uudet tiedot koostettiin päättäjien käyttöön, kun lopullisia päätöksiä tehtiin.  

Eerola uskoo, että tänä vuonna talouspäätöksiä on haastanut poikkeuksellisen paljon paitsi korona, myös kuntavaalien läheisyys.  

Vaikka ikäviä päätöksiä nyt siirrettäisiin, ne tullevat pian vastaan uudestaan. 

– Kun katsoo VM:n kuntatalousohjelman ennustetta niin nähdään, että vuonna 2024 yli puolet Suomen kunnista on kumulatiivisesti alijäämäisiä. Puhutaan siis merkittävästä kuntatalouden sopeutustarpeesta. Kasvavat kuntien velvoitteet, väestön ikääntyminen ja muuttoliike tekevät tilanteesta entistä haastavamman.

FCG Oy ja Kuntalehteä kustantava KL-Kustannus Oy kuuluvat Suomen Kuntaliitto Ry:n yritysperheeseen.

Lisää aiheesta Kuntalehden podcastissa: Taipuvatko kuntapäättäjät taloutta elvyttäviin päätöksiin, Eero Laesterä?

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Laesterä kävi 2019 Joutsassakin tutkimassa taloustilannetta. Perusturvan osalta, mikä vie hieman yli puolet kunnan menoista, ohjeensa oli 100.000 euron säästäminen. Säästökeinoja ei kertonut. Mitä Valtuusto teki? Se myönsi 0,5 miljoonaa lisää rahaa vuodelle 2019 ja tälle vuodelle vielä entisen budjetin päälle 1,16 miljoonaa. Näyttää olleen turha ristiretki Joutsaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*