Autonkuljettaja Mika Nummela auttaa Siiri Lundénin palveluliikenteen autoon Rauman CItymarketin pihassa. Eila Nieminen nousee samaan kyytiin. (Kuva: Jussi Vierimaa).

Kansaneläkelaitos ja Hämeenlinnan seutu suunnittelevat liikkumispalveluiden yhteishankintaa. Kuljetuksia yhdistelemällä tavoitellaan mittavia säästöjä.

Valtion ja kuntien sekä Kelan julkisesti hankkimiin tai korvattuihin kuljetuksiin kuluu vuosittain yli miljardi euroa. Kokeilu on laatuaan ensimmäinen, jossa pyritään Kelan ja kuntien yhteiskyyteihin. Kyydit ovat lähinnä taksi- ja invataksikyytejä.

Yhteishankinta koskee kuljetuspalvelukeskusta ja liikennettä. Hankinnan kohteena ovat Kelan korvaamat matkat, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset matkat sekä terveydenhuoltolain mukaiset kiireettömät potilassiirtokuljetukset.

Kuljetuspalvelukeskus hoitaisi asiakaspalvelua, välittäisi ja yhdistelisi matkoja ja jakaisi kuljetuskustannukset eri osapuolien maksettavaksi.

Laajassa hankinnassa ovat mukana Kelan lisäksi Hämeenlinna, Riihimäki, Janakkala, Hattula, Loppi, Hausjärvi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.

Hankintapilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Reija Jääskeläinen Kelasta sanoo, että kunnilla ja Kelalla on pitkälti yhteiset asiakkaat, vaikka ne hoitavat kuljetuksia eri lainsäädäntöjen perusteella.

Kela toimii sairausvakuutuslain mukaan, kunnat toimeenpanevat vammaispalvelulakia sekä sosiaalihuoltolakia, ja sairaanhoitopiirit hoitavat kiireettömiä sairaankuljetuksia.

– Jos yhden ihmisen sijasta samassa taksissa istuu kaksi, niin siitä voi jo päätellä, että säästöpotentiaalia on olemassa, Jääskeläinen sanoo

Säästöjä tuovia kuljetusten yhdistämismalleja on kehitetty myös esimerkiksi Tampereella, Raumalla, Turussa ja Kainuussa. Mukana ovat koulukyydit, vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kyydit sekä palveluliikenne, jolla autetaan vanhuksia tulemaan toimeen kodeissaan.

Rauman kaupungin logistiikkasuunnittelija Risto Peltonen tiivistää yksinkertaisen nyrkkisäännön: kerätkää useampia ihmisiä samaan ajoneuvoon ja tehkää kuljetusten yhteishankintoja yli hallintokuntarajojen.

Hänen mielestään olennaista on päästä eroon kalliista taksitaksamaailmasta.

– Jos asiakas saa tilata kyydin luottotaksilta, jonka palvelua ei koskaan kilpailuteta, se tulee kalliiksi kunnalle.

 

Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 4/2017.

Merja Ojansivu
merja.ojansivu@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Raha on yksi onnistumisen mittari, mutta vain yksi muiden joukossa sanoo:

    Nyt kun into hakea taloudellisia säästöjä korostuu ja kohteena ovat myös ihmiset arjen ongelmineen ja tarpeineen – asiakkaat hallinnon ja kehittämisen kielellä – niin huomioikaa nyt ihmeessä eri asiakasryhmien ja heidän perheidensä ja läheistensä kokemusasiantuntijuus. Tämänkin hankkeen onnistumista tulee mitata siten, että mikä on uudistuksen seuraus ja vaikutus asiakkaaseen ja laajemmin koko asiakasryhmään. Älkää tuijottako vain numeroihin, niitä murskaamalla ei kokemusmaailma tule näkyväksi. Hyödyntäkää palvelumuotoilua ennakoiden ottamalla nämä eri asiakas- ja käyttäjäryhmät mukaan prosessiin. Myös eri sidosryhmien mukanaolo on tärkeätä (järjestöt, yhdistykset).

    Kokemuksesta tiedän, että juuri tämän osa-alueen uudistamiseen liittyy paljon kysymyksiä, riskejäkin, joita on syytä huolella huomioida ennalta. Kyytien yhdistäminen on teoriassa mahdollista, mutta asiakkailla on paljon erityisiä tarpeita (teknisiä ja henkisiä), joiden huomioiminen on kriittistä. Samoin tiedän kokemuksesta, että kuljettajien kiire tulee kasvamaan ja näkymään myös suhtautumisessa asiakkaisiin. Varautukaa ottamaan tämä paine vastaan ja etsikää siihen ratkaisuja. Ennakoiden kiitos.

    Jari Salomaa, kahden kuljetuspalveluita käyttävän nuoren isä

  2. Asia on taloudelliselta kannata ymmärrettävä, vaan nyt pitää miettiä mitä taloudellisuudella tarkoitetaan? Rahataloutta kunnan/Kelan näkökulmasta, eikä vain. Entä mikä on kokonaistalous asiakkaan kannalta?. Viimeinen kappale sävähdytti: ” Jos asiakas saa tilata kyydin luottotaksilta, jonka palvelua ei koskaan kilpailuteta, se tulee kalliiksi kunnalle”. Kuinka kalliiksi käy asiakkaalle ja loppujenlopuksi yhteiskunnalle se, että kuski ja reitti vaihtuu jatkuvasti? Ehkä tuo luottokuski on paras sosiaalityöntekijä ikinä; hänelle kerrotaan ilot ja surut, muodostuu henkilökohtainen suhde, joka voi joillekin olla ainoa ihmiskontakti koko viikolla. Nyt on jo tiedostettu tosiasia, että yksinäisyys on kallein kansantautimme, sillä se on hyvin monen hoitoa tarvitsevan sairauden pohjalla. Kuinka kallis rahataloudellinen seuraamus säästöstä tulee? Komppaan Jari Salomaata, kysykää ensin käyttäjiltä, miten asia pitää hoitaa, jotta kestävän kehityksen taloudellisuuteen päästään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*