Kuva: Lappeenrannan kaupunki/Arttu Muukkonen
Jos viime vuosien trendi jatkuu, Itä- ja Kaakkois-Suomesta voi väki vähetä Etelä-Karjalan asukasmäärän verran vuoteen 2040 mennessä.

Aiempien väestökehitysennusteiden vuosi 2030 on jo ensi vuonna (2020) ja vuosi 2040 tulee jo neljän vuoden päästä.

Näin tiivistää Etelä-Karjalan väestökehityksen tuoreen laskelman perusteella Etelä-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun talousasiantuntija Olli Seppänen.

Laskelman mukaan eteläkarjalaiset vähenevät selvästi nopeampaa tahtia, kuin vielä vuonna 2015 julkaistussa Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioitiin. Siinä ennustettu vuoden 2030 tilanne olisi tuoreen laskelman mukaan siis käymässä toteen kymmenen vuotta aiemmin, eli ensi vuonna. Ja ennustettu vuoden 2040 tilanne vain muutamaa vuotta myöhemmin, 2023.

Seppäsen mukaan laskelman tulokset ovat dramaattisia.

– Laskelma näyttää hyvin isoa eroa viimeisimpään Tilastokeskuksen väestöennusteeseen verrattuna. Toteutunut väestökehitys on ollut hyvin erinäköinen muutamana viime vuonna kuin muutama vuosi sitten on osattu ennustaa. Muutos on iso.

Samankaltainen näkymä pätee käytännössä koko itäiseen Suomeen Etelä-Karjalassa tehdyn laskelman mukaan. Kun siinä käytettyä laskutapaa sovellettiin myös Kymenlaaksoon, Etelä-Savoon, Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, niiden trendit näyttivät Itä- ja Kaakkois-Suomen tasolla samanlaisilta.

– Mikäli viime vuosien kehitys jää pysyväksi trendiksi, voi Itä- ja Kaakkois-Suomesta hävitä jopa nykyisen Etelä-Karjalan maakunnan verran väkeä, Olli Seppänen sanoo.

Sote-kuntayhtymä Eksote linjasi keskiviikkona uuden strategian valmistelua ja esitteli Etelä-Karjalan väestölaskelmaa ns. perusskenaarion mukaan. Korjattu väestöennuste on laskettu Tilastokeskuksen v. 2015 tekemän vuoden 2018 ennusteen ja vuonna 2018 toteutuneen väestön prosentuaalisen eron mukaan. Prosentuaalisesta erosta on otettu huomioon kolmannes (jaksotus kolmelle vuodelle; ennuste v.2015). Tällä kertoimella on vuosittain laskettu vuoden 2015 ikäryhmä-ja kuntakohtaisesta ennusteesta korjattu väestöennuste.

Kolme skenaariota

Uusille laskelmille nähtiin Etelä-Karjalassa tarve, koska Tilastokeskuksen maakuntatason ennustetta ei ole päivitetty vuoden 2015 jälkeen ja parhaillaan käynnissä olevan uudistuksen valmistelussa väestömäärän kehityksellä on suuri merkitys talouden ja toiminnan, kuten palveluverkkojen suunnittelussa.

Laskelmissa laadittiin kolme skenaariota: yksi sen mukaan, että kehitys palaisi vuonna 2015 ennustettuun kehityskulkuun, toinen sen mukaan että kehitys jatkuu kolmen viime vuoden kaltaisena.

Kolmas skenaario on synkin. Siinä on tarkasteltu neljän viime vuoden ajalta 0-14-vuotiaiden ja 15-64-vuotiaiden suhteellista vähenemää vuosittain, ja tästä on laskettu neljän vuoden keskiarvo.

Yli 65-vuotiaiden osalta kehitys on mennyt kutakuinkin vuoden 2015 väestöennusteen mukaan, mutta erityisesti 0-14-vuotiaat ovat vähentyneet huomattavasti nopeammin kuin vuonna 2015 ennustettiin.

Synkimmän skenaarion mukaan Etelä-Karjalan väestö vähenisi verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen lähes 19 000:lla vuoteen 2040 mennessä tai lähes 22400 henkilöä verrattuna vuoteen 2018.

Skenaarioista keskimmäinen, eli kehityksen jatkuminen kolmen viime vuoden kaltaisena, on peruslähtökohta, Olli Seppänen sanoo.  Sen mukaan vähenemä verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen vuoteen 2040 on n. 11 700 henkilöä tai n. 15300 henkilöä verrattuna vuoteen 2018.

– Tietysti meidän pitää tehdä toimenpiteitä että näin ei käy.

Eteläkarjalaisten 0-14 vuotiaiden määrä on laskenut huomattavasti enemmän kuin vuonna 2015 ennustettiin. Kuviossa vihreä viiva kuvaa Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen tasoa ja punainen katkoviiva tuoreen laskelman mukaista kehitystä, jos kolmen viime vuoden trendi jatkuu.

Vahvempaa Itä-Suomen politiikkaa

Ratkaisevina toimenpiteinä Etelä-Karjalassa nähdään työpaikkojen ja investointien kasvu, joiden myötä maakuntien veto- ja pitovoima voivat vahvistua.

Käytännössä mm. osaamiseen ja yhteyksiin on panostettava, sanoo Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen.

– Meillä on vahva vientivetoinen elinkeinorakenne. Kansainväliselle liiketoiminnalle tulee olla osaavaa työvoimaa. Toisaalta myös tutkimus- ja kehitysinnovaatiopanoksista pitäisi pystyä pitämään parempaa huolta. Ne ovat 2010-luvulla olleet kansallisesti tosi kovan leikkurin alla.

– Tavaran, ihmisten ja tiedon pitää pystyä kulkemaan sujuvasti. Rautatieyhteydet etenkin ovat sellaisia, joihin pitäisi saada satsauksia.

Sikanen on seurannut huolestuneena myös EU:n komission esitystä ulkorajaohjelman supistamisesta. Väen väheneminen on huolestuttavaa myös kuntatalouden näkökulmasta, hän muistuttaa.

– Minkä verran kunnilla jää liikkumavaraa varsinaiseen elinvoiman kehittämiseen? Helposti tulee negatiivinen oravanpyörä, että turvataan vain ne supistuvat peruspalvelut, eikä pystytä panostamaan uuden kasvun synnyttämiseen, mikä taas olisi erittäin tärkeää näillä väkeään menettävillä alueilla.

– Senkin takia kehittämisrahoitusta tulevalla EU-kaudella paremmin käyttämään kuntien elinkeinopolitiikkaa tukeviin toimiin ja investointeihin.

Myös Suomen tasolla tarvittaisiin vahvempaa Itä-Suomi-politiikkaa, Sikanen sanoo.

– Yhteyksillä on selkeä lisäarvo. Aluekehitys on riippuvainen siitä, minkälaiset yhteydet metropoli-Suomesta on maakuntiin. Siinä mielessä Itärata on yhteinen edunvalvonnallinen asia koko itäiselle Suomelle. Itäisen Suomen kehitys tulee olla koko Suomen asia.

Olli Seppäsen mukaan väestölaskelmalla on kahtalainen taloudellinen vaikutus.

– Väestö ikääntyy ja se tuo kustannuspainetta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Toisaalta kun väestö vähenee, kustannuspaineet ovat ehkä pienemmät kuin vuoden 2015 ennusteen mukaan olisi voinut olla.

Korjattu Etelä-Karjalan väestöennuste kunnittain on laskettu Tilastokeskuksen v. 2015 tekemän vuoden 2018 ennusteen ja vuonna 2018 toteutuneen väestön prosentuaalisen eron mukaan. (Lähde: Eksote)
Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Eksote on tehnyt ihan oikean havainnon, että Tilastokeskuksen trendiennusteet eivät pidä paikkaansa ainakaan Etelä-Karjala – Kainuu alueen maakunnissa. Suurin syy lienee muuttoliikkeen parametreissä. Niiden takia myöskin syksyn 2018 ennustetta ei ole julkistettu tai edes laadittu. Ennuste on luvattu julkistaa ensi syksynä!?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*