Pertunmaalle toinenkin ulosottolasku negatiivisista valtionosuuksista, nyt roimasti suurempi
Pertunmaan kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen pitää ministeriön tapaa viestiä ulosottomiehen kautta pöyristyttävänä. Kuva: Pixabay
Pertunmaan kunta on saanut toisenkin ulosottolaskun valtionosuuksista, joita sen pitää maksaa takaisin valtiolle.
Pertunmaa on yksi kunnista, joiden valtionosuudet ovat sote-kustannusten siirtolaskelmien myötä painuneet miinukselle. Toisin sanoen sen pitää maksaa valtiolle takaisin sen sijaan, että se saisi valtiolta rahaa palvelujensa järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö lähettää negatiivisen valtionosuuden kunnille laskuja kuukausittain. Maksamattomat laskut peritään ulosottomiehen kautta. Kuntalehti uutisoi Pertunmaan saamasta ensimmäinen ulosottolaskusta viime viikolla. Kun tuolloin tullut lasku oli reilut 4 000 euroa, nyt suuruusluokka oli eri: 162 000 euroa.
-Sekin tuli ulosottona, ilman keskustelua, ilman yhteydenottoa, kertoo kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen.
Ulosottolasku kulkee paperipostina kuntaan. Pertunmaan saama lasku oli päivätty 9.9. ja se saapui kuntaan viime perjantaina 22.9. Laskun eräpäivä oli maanantai 25.9.
-Etanapostia sanan varsinaisessa merkityksessä, Ruotsalainen sanoo.
-Kun ne on tämän linjan ottaneet, eiköhän tällä linjalla jatketa. Tämä on todella kurjaa. Jos viitsisin, niin kiroilisin.
Leena Ruotsalainen paheksuu VM:n menettelytapaa asiassa. Kunnanjohtajan mukaan valtiovarainministeriö ei ole ollut negatiivisten valtionosuuksien takaisin maksuista yhteydessä kuntaan.
-Tämä on hyvin erikoinen ja omituinen tilanne. Meidän kuitenkin pitää huolehtia lakisääteisistä tehtävistä, jotka valtio on meille määrännyt. Ja toimintatapa on sitten ulosotto. Se on kaikin puolin kiinnostava toimintatapa.
– Yhteiskunnassa jossa pitäisi käydä dialogia, voisi keskustella vaikka maksusuunnitelmasta. Valtiovarainministeriön toimintatapa negatiivisten valtionosuuksien ulosotossa on pöyristyttävä, Ruotsalainen sanoo.
Tausta: Negatiivinen valtionosuus
Negatiivisen valtionosuuden kuntien määrä on kasvamassa ensi vuonna kymmeneen.
Hyvinvointialueuudistuksen rahoitukseen tasausmekanismien vuoksi kuntien valtionosuudet heittelevät merkittävästikin. Osana sote-uudistusta päätettiin, että veronmaksajien verotus ei saa kiristyä, hyvinvointialueille siirtyy rahoitusta siirtyviä kustannuksia vastaavasti ja valtio ei osallistu uudistuksen talousvaikutusten tasaamiseen.
Joillakin kunnilla tämä siis merkitsee yhteenlasketun valtionosuuden painumista miinukselle, ne siis joutuvat maksamaan valtiolle sen sijaan että saisivat rahaa palvelujen järjestämiseen.
Aiemmin aiheesta:
