Tiera uskoo asettuneensa plussalle

Kuntien Tiera Oy odottaa tästä vuodesta historiansa ensimmäistä tulokseltaan positiivista. Käyttökate nousi plussalle ensimmäistä kertaa viime kesäkuussa, ja käyttökate pysyi positiivisena myös loppuvuoden.

Tiera on kunta-alan toimijoiden omistama tietojärjestelmiä, prosesseja toimintatapoja kehittävä yhtiö.

Viime vuoden tulos oli kuitenkin tappiolla 3,4 miljoonaa Sen lisäksi tehtiin kehitysmenojen alaskirjauksia 4,5 miljoonaa.

Alkuhankaluuksissa pyristelleessä yrityksessä uskotaan, että vaikeuksista ollaan vähitellen pääsemässä.

Alaskirjaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että tietyistä takavuosien kehitysinvestoinneista ei enää odotetakaan tuottoa. Toimitusjohtaja Jyrki Halttusen mukaan uusille alaskirjauksille ei tämän jälkeen enää ole tarvetta eli nyt on taseessa päästy eroon vanhasta painolastista.

Viime vuoden tuloksen jälkeen yrityksen pääomalainoilla vahvistettu oma pääoma on vielä pakkasella. Taloutta kohennetaan käynnissä olevalla osakeannilla. Tavoite on sekä kerätä rahaa että sitouttaa uusia kuntatoimijoita.

Kuntaomistajien osakeosuudet määräytyvät asukasluvun mukaan. Kuntayhtymien ja vastaavien toimijoiden osuudet lasketaan tietyn kaavan mukaan käyttötalousmenoista. Tähän asti valtaosa kunnista on merkinnyt yhden osakkeen asukastaan kohden yhdellä eurolla.

Osakeannissa vanhat osakkaat voivat merkitä yhden osakkeen asukastaan kohden yhdellä eurolla. Uudet osakkaat voivat merkitä yhden osakkeen kahdella eurolla.

– Tämän jälkeen uusien ja vanhojen osakkaitten panostus olisi kaksi euroa asukasta kohden, sanoo Halttunen.

Osakeannista päätetiin viime vuoden lopulla. Annin takaraja on huhtikuun lopussa. Tiedon sen onnistumisesta odotetaan selviävän pitkälti jo maaliskuun aikana.

Antia markkinoidaan muun ohella tapahtumissa alueellisesti. Halttunen kiittää myös järjestelyjä, joissa nykyiset osakkaat ovat mukana levittämässä tietoa yrityksestä ja osakeannista.

 

Kunnat mukana kehityksessä

 

Tiera on kulkenut monien vaikeuksien kautta. Alkuun kehitettiin erilaisia palveluja, joita sitten yritettiin myydä kunta-alan toimijoille. Siitä kertyi niitä hukkaan menneitä kehitysinvestointeja, joita nyt on kirjattu alas.

Tällä hetkellä voimavaroja keskitetään olemassa olevien palvelujen myymiseen, ja uusia kehitetään yhteistyössä eri kuntien ja kuntatoimijoiden kanssa. Siten kehitystyössä on jo ainakin yksi asiakas mukana. Pilottivaiheen jälkeen palveluja sitten markkinoidaan laajemmin.

– Kuntien lähtökohta on hakea ratkaisu johonkin omaan asiaan. Sen lisäksi sitten mietitään, mikä olisi hyväksi koko kuntakentälle.

Halttunen näkee kuntakentässä kahdenlaisia toimijoita. On niitä, joilla on resursseja, rahaa ja kehittäjähenkeä etsiä uusia ratkaisuja. Sitten on niitä, jotka mieluummin odottavat valmiita, koeteltuja ratkaisuja.

Tieran liikevaihto on kasvanut nopeasti, jopa kymmeniä prosentteja vuosittain. 2015 sen oletetaan kasvavan kymmenen prosenttia, 32,2 miljoonaan euroon.

Suuri hidaste liikevaihdon ja kannattavuuden kasvussa on kuntakentällä käynnissä oleva muutosten myllerrys. Kun koko sote-sektori ja osin kuntarakennekin ovat hakusessa, tietohallintoinvestoinnitkin odottavat tilanteen selkeytymistä.

Kokonaan pysähdyksissä sote-alan kehitystyökään ei silti ole.

Varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimessa sen sijaan ei ole yhtä suuria hidasteita. Tieralla on vireillä eri kuntien kanssa erilaisia hankkeita ja muun muassa sähköisen oppimateriaalin kehityksessä ollaan mukana ja siltä odotetaan paljon.

Eniten odotuksia kuitenkin kohdistuu sosiaali- ja terveyssektoriin. Siinä tapahtuu suuria muutoksia, liikkuu paljon tietoa – ja se vastaa valtaosaa kuntasektorin volyymistä.

 

Henkilöstö ollut kovilla

 

Tieran hallintojohtaja Elina Mauno kiittää henkilöstöä suunnan kääntymisessä.

Vaikeuksissa pyristelleessä yrityksessä henkilöstö on ollut kovilla. Työtyytyväisyysselvityksissä henki on kuitenkin kehittynyt ja sisäinen ilmapiiri on todettu hyväksi, sanoo Mauno.

– Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, mutta suunta on oikea.

Tiera rekrytoi myös uutta väkeä.